Kauppakamari 2011 Forumissa sali kohahti, kun hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen näytti Suomen ikärakenteen dramaattista muutosta kuvaavat kalvot. Vuonna 2030 on sataa suomalaista työikäistä kohti yli 70 lasta tai vanhusta.
Kauppakamari 2011 Forumissa sali kohahti, kun hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen näytti Suomen ikärakenteen dramaattista muutosta kuvaavat kalvot. Vuonna 2030 on sataa suomalaista työikäistä kohti yli 70 lasta tai vanhusta.
Minusta tekstissä on ajatusvirhe, kun kirjoittaja puhuu työelämässä olevien Suomalaisten puolittuvan välillä 2011 -> 2030. Kuvaajassa lukee esimerkiksi ”70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti”. Ymmärtääkseni työikäiset on joukko, johon kuuluu työelämässä olevat ja ne työikäiset, jotka eivät ole töissä (opiskelijat ja työttömät ainakin). Työikäisiin sensijaan eivät kuulu vanhukset ja lapset. Eli: työikäisiä on kuvaajan mukaan 2030 100 / 175 (sata työikäistä ja 75 vanhusta ja lasta) ja 2011 pyöreästi 50 / 150 (sata työikäistä ja 50 vanhusta ja lasta). Prosentteina ilmaisten 2011 väestöstä noin 67 % on työikäisiä – vuonna 2030 vastaavasti noin 57 %. Laskua on noin 15 %, ei suinkaan ”puolet vähemmän”. Toki muutos on huolestuttava yhtä kaikki.
Tilastokeskuksen sivuilla selostetaan asiasta selkeästi: http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_03_nieminen.html
Tuolla yllämainitulla sivulla kerrotaan myös ”Kun luku on 100, on molempia yhtä paljon, luvun ollessa alle sadan on vielä toivoa jäljellä, mutta kun luku ylittää yli sadan, niin huollettavia on jo enemmän.”
…eli toivoa on vielä jäljellä.
Hei! Kiitos kommentistasi! Olet täysin oikeassa. Tarkoitus oli kirjoittaa sataa suomalaista työikäistä kohti yli 70 lasta tai vanhusta. Pahoittelut, korjasimme virheen. T. K3:n viestintätiimi
Jep, ei kyllä tainnut mennä laskut ihan nappiin. Jos nykyään työelämässä on noin 62,5% suomalaisista (100/160) ja 2030 on 77 vanhusta ja lasta aikuista kohti, niin luvuksi saadaan 100/175=0,57=57%. Ellei sitten jossain sanottu että meillä on myös 32% työttömyys.
Kiitos sinullekin oikaisusta! Olet täysin oikeassa. Pahoittelut, korjasimme virheen. T. K3:n viestintätiimi
Melkein näyttäisi Raimo Sailaksen faktakalvoilta. Ainakin retoriikka on häntä.
Pysäyttävä kuva. Henna Virkkusen kalvo. http://t.co/My556Vjn
Henna Virkkusen kalvo. http://t.co/eXXck0e8
Kyllä se taisi mennä nappiin. On näemmä otettu täältä: http://www.stat.fi/til/vaerak/2010/01/vaerak_2010_01_2011-09-30_kuv_002_fi.html, jossa otsikkona on justiinsa alle 15v ja yli 65v 100 työikäistä kohti.
Anteeksi, en ymmärtänyt, mikä tässä oli se uutinen? Tämä matematiikkahan on tiedetty varmaan ainakin koko 1900-luvun loppupuolen ajan! Lähinnä Henna Virkkusen retoriikasta tulee mieleen Unkarin Viktor Orban: valmistautukaa koviin aikoihin te tylsimykset, jotka ette halua tehdä tuottavaa työtä! Tässä ajassa tarvittaisiin nyt todellista yhteishenkeä näiden rakenneongelmien ratkaisemiseksi ml. työurien pidentäminen. Valitettavasti hallitus haluaa tehdä kaiken ite ja keskenään eli saamme kohta varautua yhtä radikaaleihin muutoksiin hallituskausien välillä kuin mitä Unkarissa on nähty. Surullista.
Surullista on se, että luomamme järjestelmä ei mahdollista vaihtaa alaa kovinkaan helposti. Haluja olisi, mutta realistisia mahdollisuuksia ei ole. Pahus kun tuli luettua itselle ”mediaseksikäs” mobiiliteknologian insinöörin ammatti, jolla ei enää ole käyttöä. Nyt olisi tosi hienoa, jos vaan jostakin löytyisi tarpeeksi viisas, joka laittaisi muuntokoulutukset kuntoon. Näin kaikki halukkaat voisivat pääsisivät töitä tekemään sinne missä kysyntää olisi. Mielummin sitä olisi töissä kun työttömänä. Mitä tulee tilastoihin, joita Virkkusen esityksessä oli .. tuo on valitettavasti totta, mitä noissa lukemissa ennustetaan. Eläkeikäisten määrä nousee 27%:iin ja työikaisten määrä laskee 58%:iin vuoteen 2030 mennessä. Ja jos työttömyys olisi n. 20%:n luokkaa noissa työikäisissä niin ei kyllä naurata
Samapa tuo lukujen kieputtelu, mutta sanoma niiden taustalla on dramaattinen. Missä on suomalaisten yhteisöllisyys ja ymmärrys?
Tuo ei sinänsä mikään uusi asia ole. Mitäköhän kiinassa mahtaa tapahtu 20v kuluttua, tämän yhden lapsen politiikan aiheuttama eläke pommi saa aikaan siellä. Sehän on ollut jo pitkään tiedossa täällä suomessa että tulevaisuudessa jokainen työssäkäyvä joutuu maksamaan enemmän, jos halutaan pitää kiinni yhteiskunnan tarjoamista ilmaisista palveluista (koulutus, sairaanhoito yms.) Mutta nyt olisi hyvä hetki alkaa miettiä vaihtoehtoja jos työuria pitää pidentää alusta ja lopusta, niin miksei myös keskeltä eli pidempiä työpäiviä (40h/vk -> 45h/vk), pekkasten vähentäminen, sairasloma korvaukset (niiden väärin käyttöön puuttuminen), kannustaa tekemällä pidempää päivää eli ns. vapaaehtoiset ylityöt (esim vero osuus pienempi ja +10% palkkaa). Myös vuosi tasolla lomapäivien vähentäminen. Samalla pitäisi tukea työssäviihtyvyyttä ja kannustaa yrityksiä tähän (mm. tukea vapaa-ajantoimintaa)
Yhteiskunnankin on kehitettä toimintaansa.
-Lääkärit yms. tärkeillä aloilla pitäisi pysty pitämään kustannukset ja palkat niin alhaalla että kunnat pystyvät tarjoamaan näitä palveluja. Tähän olisi helppo lääke lisätä aloitus ja koulutuspaikkoja lääketieteenalalla. Niin että lääkärit joutuvat kilpailemaan työpaikoista eikä niin sairaalat ja terveysasemat joutumat kilpailemaan lääkäreistä, joiden koulutuksenkin yhteiskunta maksaa.
- Koulutusta tehollistettava eli kannustaa kouluja mm. rahoitus perustuu LAATUUN sekä valmistumisaikaan, mitä nopeammin ja parempia opiskelijoita valmistuu sitä suurempi korvaus.
- Myös teollisuutta pitää kehittää, niin että saadaan kustannukset alhaisemmiksi, tämä tarkoittaa automaation ja tuotantotapojen kehitystä. Ja yksi paha ongelma on kun työelämä kilpailee sosiaali tukien kanssa.
Ei työuran pienentäminen alusta, lopusta tai keskeltä ole mikään taikakeino, siitä ovat kiinnostuneet vain ne, jotka pelkäävät eläkeläisten ja työssäolevien suhdetta riippumatta muista tekijöistä. Jos se kuuluisa automaatio ja tuotantotapojen kehitys tapahtuu JA ihmisten elämänaikana tekemän työn määrä vielä lisääntyy, käy äkkiseltään niin, että entistä useampi ei tee mitään samalla kun entistä useampi nääntyy ylitöiden alla.
Tästä kaaviosta voi muuten ihmetellä miten suuren osan valtion menoista esim. eläkkeet lopulta muodostavat: http://talousarvio.juuso.org/
http://talousarvio.juuso.org/
Yleensä ne jotka maksavat tai joutuvat maksamaan (kärsimään), ovat kiinnostuneita asiasta. Epäilen vahvasti nykymuotoinen yhteiskunta tulee muuttumaan, etenkin jos työssäkäyvien ja työttömien välinen suhde tulee entisestään pienenemään. Pystyykö tuotantotapojen kehitys kattamaan tätä suhdetta? Tähän kannattaa mielestäni varautua oletuksena että tuotantotavat eivät juuri kehity (työn tuottavuus on jo laskenut), etenkin nykyinen taloustilanne hillitsee investointien määrää. Jos vielä otetaan huomioon kotitalouksien varallisuus/tulotaso väheneminen, tämän seurauksena myös kotimarkkinat heikkenevät ja siirtyvät ulkomaille, mukanaan todennäköisesti teollisuus.
Paluuviite: Satsaus tulevaisuuteen on satsaus Suomeen - Kokoomusopiskelijat