Tasa-arvo on ongelma johtoryhmätasolla

Leena Linnainmaa

Kansanedustaja Annika Lapintie esitti Turun Sanomien (18.3.) Lukijan kolumnissa, että valtionyhtiöiden hallituksissa otetaan käyttöön sukupuolikiintiöt, joiden mukaan molempien sukupuolten edustuksen tulee olla vähintään 40 prosenttia.

Valtioneuvosto päätti jo vuonna 2004 valtionyhtiöiden hallitusten molempien sukupuolten vähintään 40 prosentin edustuksesta, ja päätös toteutui kevään 2006 yhtiökokousten myötä. Vuonna 2010 valtion kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa naisten osuus oli 45 prosenttia, ja valtionenemmistöisissä pörssiyhtiöissä 39 prosenttia. Päätöksen täytäntöönpano sai myös yritysmaailman huomaamaan, että päteviä naisia löytyy hallituksiin.

Elinkeinoelämäkin on edistänyt naisjohtajuutta. Vuonna 2003 Suomi otti ensimmäisenä maana listayhtiöiden hallinnointikoodiin maininnan hallituksen sukupuolijakaumasta. Vuoden 2008 koodissa sanamuotoa tiukennettiin: koodin mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Suosituksesta poikkeaminen on perusteltava julkisesti.

Vuonna 2008 vain 51 prosentilla pörssiyhtiöistä oli ainakin yksi nainen hallituksessaan. Kun suositus tuli voimaan vuonna 2010, luku nousi 74 prosenttiin. Keväällä 2011 päästiin jo 78 prosenttiin, ja Keskuskauppakamarin laskema ennuste tälle keväälle on 84 prosenttia.

Kaikissa suurissa pörssiyhtiöissä on molempia sukupuolia hallituksissaan. Niissä naisten prosenttiosuus on jo ennen tämän kevään valintojakin 27 prosenttia, joka on Euroopan unionin korkein. Ne yhtiöt, joissa naisia ei ole lainkaan hallituksessa, ovat nykyään lähinnä hyvin pieniä listayhtiöitä, joiden markkina-arvo on keskimäärin 30 miljoonaa euroa.

Hallinnointikoodimme on osoittautunut niin tehokkaaksi, että Euroopan parlamentti antoi sille viime heinäkuussa tunnustusta ainoana maana. Myös naisten edustuksen lisäämistä vaativa komissaari Viviane Reding on ottanut Suomen mallin esiin hyvänä käytäntönä.

Norjan kiintiölaki on tuonut mukanaan ns. golden skirt -ilmiön, jossa hallituspaikkoja kasaantuu samoille naisille runsaasti, jopa yli kymmeneen yhtiöön. Kuitenkaan kiintiölaki ei ole Norjassa poistanut todellista ongelmaa, joka on naisten vähyys pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa.

Keskuskauppakamarin viime syyskuisen selvityksen mukaan pörssiyhtiöissä on hyvin vähän naisia liiketoimintojen johdossa. Yhtiöiden 900 johtoryhmän jäsenestä vain 26 oli yhtiön liiketoimintojen johdossa olevia naisia. Sen sijaan henkilöstöjohtajina ja muiden tukitoimintojen johdossa naisia on jo kohtuullisen paljon. Tähän ongelmaan eivät hallituskiintiöt tuo helpotusta.

Keskuskauppakamari on sitoutunut edistämään naisjohtajuutta ja julkisti Naistenpäivänä mentorointiohjelman, jossa huippujohtajat mentoroivat naisia liikkeenjohdon huipputehtäviin. Kun naisia saadaan enemmän liiketoimintojen johtoon, naisten määrä toimitusjohtajina ja hallituksissa lisääntyy.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien Lukijan kolumnissa 21.3.2012.

2 thoughts on “Tasa-arvo on ongelma johtoryhmätasolla

  1. Suomi on todella esimerkkimaa myös tässä suhteessa. Mutta paljon on vielä tehtävää – naisten nousu edellyttää johtoryhmien ja eri esimiestasojen avaamista naisille.
    WEP-ohjelma antaa hyviä eväitä tähän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>