Seuraavassa on lyhyt analyysi 19.6.2012 Meksikossa päättyneen G20-huippukokouksen keskustelujen ja päätöslauselmien pohjalta.

G20-kokouksen bulletpointit:

• G20-huippukokouksessa paljon vanhaa, tuttua liturgiaa, ja osittain uusia avauksia
• johtavat teollisuusmaat ja kehittyvät taloudet yksituumaisia yhteistyön suunnasta – G20-seurantajärjestelmä työn alla
• pääpaino yhä eurokriisin hoidossa ja jälkitautien hallinnassa – eurokriisi on jo globaali kriisi
• kansallisia toimia kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi haetaan – eri maissa eri lääkkeet
• finanssimarkkinoiden toimivuus halutaan turvata – kaupan rahoitus ei saanut erityiskohtelua
• kansainvälisen kaupan ja investointien toimivuus luvataan turvata – protektionismi tuomitaan, standstill 2014 asti
• kansainvälisen tuotanto- ja hankintaverkoston merkitys tunnustettiin – kauppamenettelyistä WTO-sopu?
• seuraava G20-huippukokous Pietarissa kesällä 2013

Yhteinen huoli taloudesta
G20-kokouksen keskusteluita hallitsi huoli eurokriisin vaikutuksista koko maailmantalouteen. USA ja kehittyvät maat Brasilia, Kiina, Intia patistivat Eurooppaa järeämpiin toimiin oman alueensa poliittisen ja taloudellisen kriisin hoitamiseksi. Huoli kriisin vaikutuksista koko maailman talouteen kuitenkin sitoutti muutkin G20-maat tarjoamaan taustatukea kriisin hoitamiseksi. Esimerkiksi IMF:n asemaa halutaan vahvistaa.

Kasvu ja työllisyysohjelma
Erillinen kasvu ja työllisyysohjelma lanseerattiin G20-kokouksessa. Siinä kukin G20-maa listasi keskeisimpiä tulevia toimiaan edistää kasvua ja työllisyyttä. Toimenpiteet vaihtelevat maittain finanssi- ja veropolitiikan keinoista kauppa- ja kilpailupolitiikan keinoihin. Varsinaista elvytystä ei ole tarkoitus käynnistää, mutta julkisen vallan toimia kasvun edistämiseksi kuitenkin harkitaan käytettävissä olevin keinoin.

Globaali tuotanto vs. protektionismi
Yritysnäkökulmasta mielenkiintoista on viittaukset tuotanto- ja hankintaverkostojen kansainvälistymiseen (global and regional supply chain) ja näiden verkostojen mahdollinen haavoittuvaisuus, jos protektionismi ja epätasapainoinen markkinakehitys saavat ylivallan. Kaupan pelisääntöjä luvataan kehittää WTO:ssa lähinnä kauppamenettelyiden osalta ja samalla pidättäytyä uusista kaupanrajoituksista. Standstill -tilanne on sovittu vuoteen 2014 asti. Tosin protektionismista on irtisanouduttu aikaisemmissakin G20-kokouksissa, mutta tilastot kertovat toista.

Finanssimarkkinat ja kaupan rahoitus
Finanssimarkkinoiden sääntelyä Basel- ja muiden järjestelmien puitteissa kiirehditään sovitussa aikataulussa. Elinkeinoelämän esille nostama huoli kiristyvien vakavaraisuusvaatimusten vaikutuksista kaupan rahoitukseen ei näytä saavan mitään erityiskohtelua – ainakaan toistaiseksi. Kaupan rahoituksen hinta ja tuotteet ovat vaarassa joutua uudelleen arvioitaviksi, kun Basel III -määräykset saatetaan voimaan vuoteen 2018 mennessä.

B20 – yrityselämän ääni
Elinkeinoelämä on tällä hetkellä olennainen osa G20-prosessia ja keskeinen sidosryhmä itse huippujohtajatapaamisessa. Meksikossa pidettiin erillinen B20-yritysjohtajatapaaminen, jossa keskeinen rooli oli ICC:n edustajilla. ICC:n kv. puheenjohtajisto oli paikan päällä ja osallistui vaikuttamiseen. Pohjoismaista oli mukana ainakin yritysjohtajia Ruotsista (SEB/Marcus Wallenberg) ja Tanskasta (Novozymes, Vestas). ICC G20 Advisory Groupin kautta myös suomalaisilla yritysjohtajilla on mahdollisuus päästä mukaan G20-verkostoihin ja –tapahtumiin.

Edellä mainitun nopean yhteenvedon lisäksi toimitetaan myöhemmin tarvittaessa syvällisempi analyysi G20-prosessista yritysten kv. toimintaympäristön kannalta katsoen.

Hyvää kesää!

Timo Vuori
Maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC