Työelämän taidot – Osa 3: Kielitaito

Työelämän taidot -sarjassa käsitellään taitoja, joita tarvitsemme tulevaisuuden työpaikoilla. Sarja perustuu lähes 1700 yrityksen vastauksiin Kauppakamarin osaamisselvityksessä. 

Anne Hatanpää

Yritysjohtajat odottavat tulevaisuuden työntekijöiltä kielitaitoa. Pelkkä englannin kielen taito ei kuitenkaan enää riitä hyvän kielitaidon mittariksi.

Kauppakamarin osaamisselvityksen mukaan yritysjohtajat odottivat niin yliopistosta, ammatti­korkeakoulusta kuin ammatillista oppilaitoksista valmistuneilta kielitaitoa.
Vastaavasti Euroopan komission perustaman, monikielisyyttä käsittelevän yritysfoorumin suosi­tuk­sissa todetaan, että merkittävältä osalta eurooppalaisia pk-yrityksiä jää joka vuosi hyödyn­tä­mät­tä kaupantekotilaisuuksia, mikä on välitöntä seurausta kielitaidon ja kulttuuritunte­muksen puut­teelli­suudesta.

Monikielisyys, koulutus ja kokemus hyvä lähtöasetelma

Koulutus, työkokemus ja useamman kuin yhden vieraan kielen taito yhdistettynä sopiviin henkilö­kohtaisiin ominaisuuksiin antavat hyvät mahdollisuudet etulyöntiasemaan työmarkkinoilla ja avaavat ovia mitä mielenkiintoisimpiin työtehtäviin maailmalla ja kotimaassa.

Eri kieliä tarvitaan eri toimialoilla ja alueilla. Samoin kielitaidon tasovaatimukset voivat vaihdella työtehtävästä riippuen. Viime vuosi­na venäjän kielen taitajista on ollut erityistä tarvetta kaupan alalla. Portugalin ja kiinan kielen osaa­jien kysyntä kasvaa toiminnan laajentuessa uusille markkinoille. Ja yhä useammin työelä­mässä vaatimuksena on erinomainen kielitaito, minkä voi saavuttaa usein vain asumalla, opis­ke­lemalla ja tekemällä työtä ulkomailla useita vuosia.

Pelkkä englanti ei riitä

Keväällä 2012 kauppakamarien Attitude-kyselyssä nuoret, toisen asteen toisen vuosikurssin opis­kelijat, ilmoittivat tarvitsevansa tulevassa työssään hyvää äidinkielen osaamista sekä kansain­välisyy­teen ja vieraisiin kieliin liittyvää osaamista. Työ­elä­mässä koettiin tärkeäksi osata ennen kaikkea englantia. Vain muutama prosentti vastaajista piti tärkeänä saksan, venäjän ja ranskan kielen osaamista.

Nykypäivän työelämässä pelkkä englannin kielen taito ei kuitenkaan enää riitä, mikäli haluaa erottautua joukosta ja tavoittelee kansainvälisiä tehtäviä maailmalla tai kotimaassa. On hyvä muistaa, että mandariinikiina, espanja, englanti, bengali, urdu, arabia, portugali, venäjä, japani, saksa ja ranska kuuluvat maailman puhutuimpiin kieliin. Näitä kieliä tarvitaan, kun etsitään uusia markkinoita ja luodaan verkostoja Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa tai Itämeren alueella.

Kielitaito on usein edellytys menestyksellisten liikesuhteiden luontiin.

Kielitaito avain verkostoihin

Liikkuvuus maiden välillä lisääntyy. Ihmiset edustavat yhä useampia uskontoja ja kulttuureja, joissa puhutaan monia eri kieliä päivittäin. Kielitaito parantaa mahdollisuuksia ymmärtää vieraita kulttuureja. Monikielisyys edistää avoimuutta ja suvaitsevaisuutta. Kielitaito on avain kulttuurien tuntemiseen, mikä on usein edellytys pitempiaikaisten ja menestyksel­li­s­ten verkostojen ja liikesuhteiden luontiin.

Kaikki – johtajat, myyntipäälliköt, insinöörit, sairaanhoitajat, putkimiehet – hyötyvät työssään siitä, että he ymmärtävät ja puhuvat vieraita kieliä. Työn onnistuminen edellyttää usein monia keskusteluja, neuvotteluja, hyviä vuorovaikutustaitoja, vaikuttamista ja vakuuttamista, ja työtä tehdään usein myös hyvin monikulttuurisissa ympäristöissä niin kotimaassa kuin maailmalla. Kun tuntee vastapuolen kielen, kulttuurin, taustat ja ymmärtää tämän ajatuksenjuoksun, sujuvat asiat luontevasti.

Henkilökohtaisista suhteista, joiden luomisessa kielitaito voi olla avainasemassa, muodostuu verkosto. Verkostojen kautta löytyvät uudet työpaikat, liiketoiminta­mahdollisuudet ja vastaukset moniin eri kysymyksiin. Verkostojen merkitys tulee esille myös silloin, kun etsitään ratkaisuja ongelmiin. Monikulttuurisessa maailmassa kielitaito voi vaikeissakin tilanteissa helpottaa asioiden ymmärtämistä ja käsittelyä.

Anne Hatanpää

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin kansainvälistymisasiantuntija