Ox­for­din yli­opis­ton yh­tey­des­sä toi­mi­va ta­lous­tut­ki­mus­yksikkö Oxford Economics on Keskuskauppakamarin tilauksesta tutkinut eri skenaarioiden vaikutuksia Suomen kansantaloudelle. Tutkimuksessa kuvataan kuusi skenaariota, joilla olisi hyvin erilaiset vaikutukset Suomen taloudelle.

Perusskenaario: Euromaat pysyvät yhdessä
Tutkimuksen mukaan todennäköisyys sille, että kaikki euromaat pysyisivät yhteisessä valuutassa, on 45 %. Tässä perusskenaariossa euroalueen bruttokansantuote (BKT) laskee vuonna 2012 ja sitä seuraavana vuonnakin kasvaa vain hiukan. Suomessa BKT kasvaisi molempina vuosina, tosin vain lievästi.

Vaihtoehtoiset skenaariot on esitetty alla siten, että ensimmäisinä ovat Suomen kannalta huonoimmat vaihtoehdot, lopussa parhaat.

(1) Useampi valtio jättää euron
Suomen kannalta huolestuttavin olisi skenaario, jossa ensin Kreikka irtautuu euroalueesta ja muut riskiryhmään kuuluvat maat seuraavat sitä vuoden 2013 kevääseen mennessä. Riskiryhmän muodostavat Portugali, Irlanti, Espanja, Italia ja Kypros. Tässä skenaariossa Kreikan julkinen talous joutuu sietämättömän tiukoille. Seurauksena on hallituksen kaatuminen, Kreikan maksukyvyn menettäminen ja ulkomaisten velkojen maksamatta jättäminen. Lopulta muutkin riskiryhmässä olevat maat ovat pakotettuja jättämään euroalue, koska ne eivät saa enää lainaa markkinoilta eikä tarpeeksi suuria avustuspaketteja saada aikaan. Suomelle seuraukset olisivat synkät, sillä BKT laskisi kahtena peräkkäisenä vuotena, 2013 ja 2014.
Oxford Economicsin mukaan todennäköisyys tälle skenaariolle on 15-20 %.

(2)  Vain Kreikka jättää euron
Astetta parempi skenaario Suomelle, mutta huono sekin, on että ainoastaan Kreikka jättää euron ja muut maat pysyvät yhteisessä valuutassa. Tällöin euroalueen BKT supistuu kahtena vuonna (2013 ja 2014), mutta ei yhtä paljon kuin pahimmassa skenaariossa. Suomen BKT pienenee vuonna 2013, mutta palaa 1.9 % kasvuun vuonna 2014. Jotta Kreikan lähtö ei aiheuta muiden valtioiden seuraamiseen johtavaa dominovaikutusta, vaaditaan euroalueen päättäjiltä erittäin merkittäviä ja nopeita toimia – sellaisia, jotka ovat toistaiseksi tässä kriisissä puuttuneet. Jos hyvän talouspolitiikan edellytykset toteutuvat ripeästi ja Kreikka jää ainoaksi lähtijäksi, aiheutuu tästä huomattavasti vähemmän haittaa sekä Suomelle että euroalueelle ja maailmantaloudelle verrattuna edelliseen skenaarioon, jossa lähtijöitä on useita. Todennäköisyys on 10-15 %.

(3) USA:n veronkiristykset
Elleivät lainsäätäjät pääse sopimukseen leikkauksista ja veroista, Yhdysvaltoihin on tulossa mittavia veronkiristyksiä ja leikkauksia vuodenvaihteessa. Nämä toimenpiteet (joista käytetään nimitystä “fiscal cliff”) selvästi heikentävät taloudellisia ennusteita. Oxford Economicsin tutkimus pitää todennäköisenä, että poliitikot lopulta välttävät riskit ja ohjaavat lainsäädäntöä talouden kannalta järkevämpään suuntaan. Mutta jos ratkaisua ei synny, merkittävät veronkiristykset astuvat voimaan. Tämä nakertaa sekä kuluttajien että yritysten luottamusta. Koska kaupankäynti ja talous ovat tiiviisti kytköksissä politiikkaan, ulottuvat vaikutukset maailmanlaajuisesti aina Suomeen asti. Suomen kannalta tämä on kolmanneksi huonoin skenaario, josta aiheutuu BKT:n lievää laskua vuonna 2013, mutta vuonna 2014 se on jo selvästi nousussa. Todennäköisyys on 10 %.

(4) Kiinan kova lasku
Huonoista skenaarioista Suomelle vähiten haitallinen on Kiinan talouden äkkipysäys, jonka todennäköisyys on Oxford Economicsin arvion mukaan kuitenkin vähentynyt viime kuukausina.  Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet useissa kaupungeissa, ja investoinnit ovat hidastumassa. Kunhan laskun vauhti pysyy hallinnassa, voidaan tilanne pitää hallinnassa raha- ja talouspolitiikan avulla. On kuitenkin yhä mahdollista, että muutos kiinteistö- ja rakennusalalla tapahtuu jyrkemmin. Tämä johtaa voimakkaaseen kasvuun järjestämättömien luottojen osalta sekä aiheuttaa korkojen nousua. Tämän seurauksena investoinnit laskevat jyrkästi, BKT:n kasvu vaikeutuu ja työllisyys huononee johtaen myös kulutuksen vähenemiseen. Kiinan talouden suuruudesta johtuen tällä on globaaleja taloudellisia vaikutuksia. Tässä skenaariossa Suomen BKT:n kasvu heikentyy, mutta ei mene miinukselle. Todennäköisyys on 5-10 %.

(5) Yritysten herääminen
Lisäksi tutkimus esittelee yhden hyvän skenaarion: yritysten heräämisen, joka johtaisi perusskenaariota nopeampaan talouden elpymiseen. Skenaario perustuu siihen, että länsimaissa yrityksille on kertynyt suuri rahoitusylijäämä, jota voitaisiin suotuisissa olosuhteissa käyttää investointeihin ja henkilöstön palkkaamiseen.. Jotta positiivinen ennuste toteutuu, Yhdysvaltojen ja EU-alueen finanssipolitiikan on ensin vakauduttava. Positiiviset vaikutukset yltävät Suomeenkin asti, sillä tästä seuraa perusskenaarioon verrattuna merkittävä BKT:n kasvu vuonna 2013. Todennäköisyys on pieni, vain 5 %.

Oxford Economicsin raportti eurokriisin skenaarioista
Eri skenaarioiden vaikutukset Suomen talouteen