Valtioneuvosto käynnisti yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelman maaliskuussa 2009. Tavoitteena on, että yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään vuoden 2006 tasosta neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä.

Tavoite on kaunis, mutta mikä on todellisuus? Kokouksia on pidetty ja konsultteja työllistetty. Aikaa ja rahaa on siis palanut. Tulosta sen sijaan ei ole syntynyt. Mittaustulosten mukaan yritysten hallinnollinen taakka on vähentynyt toimintaohjelman aikana yhdellä prosentilla, ei suinkaan 25 prosentilla. Kun mittaustuloksia tarkastelee, on helppo todeta, kuinka murheellinen tilanne on. [1] Työnantajana toimimisen hallinnollinen taakka ei ole keventynyt vaan lisääntynyt prosentilla. Ympäristölupien osalta ei ole tapahtunut mitään muutosta, eli kaikki byrokratia on ennallaan.

Työllistäminen tehtävä helpommaksi

Työnantajavelvoitteiden byrokratian kasvaminen on syvässä ristiriidassa sen kanssa, että hallitusohjelmassa asetetaan suuri painoarvo harmaan talouden torjunnalle. Toimiva keino torjua harmaata taloutta olisi se, että työllistäminen tehtäisiin yksinkertaisemmaksi. Nykyisellään työnantajavelvoitteiden hoitaminen on niin monimutkaista, ettei se suju helposti edes juristin koulutuksella. Tämä ei houkuttele työllistämiseen.

Kansan tietoisuuteen näyttää pikku hiljaa iskostuvan, että hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuus nykyeduin ei ole taattu väestön ikääntyessä nopeasti. Se sen sijaan näyttää jäävän vähälle huomiolle, kuinka tärkeää tässä taloudellisessa tilanteessa olisi edistää niiden elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, jotka voivat menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kaivosteollisuus on yksi harvoja kasvualojamme metallihintojen nousun myötä. Ylipäätään perusteollisuus on yhä nykyään vientimme selkäranka. Sen vuoksi on murheellista, että ympäristölupien byrokratia ei ole lainkaan helpottunut viime vuosina.

Ympäristölupien byrokratiassa on kevennettävää

Ympäristölupien byrokratian keventäminen ei tarkoita ympäristön pilaamisen helpottamista. Ympäristön suojelua ei ole se, että hakuprosessit tehdään hankaliksi, vaan se, että lupaehdot ovat selkeät ja niiden täyttämistä seurataan. Ei ole perusteltua, että lupamenettely on Suomessa raskaampaa kuin vaikkapa pääomarikkaassa Ruotsissa.

Yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelman määräaika päättyy vuoden 2012 lopussa. Jäljellä on siis vain muutama kuukausi saavuttaa edes pientä edistystä tärkeässä asiassa. Tässä vaiheessa lienee selvää, että asetetun tavoitteen saavuttaminen määräajassa on mahdotonta, kun konkreettisia toimenpiteitä ei ole juurikaan saatu aikaan.

On sinänsä positiivinen asia, että hallinnollisen taakan vähentämishankkeeseen liittyy sähköisen asioinnin edistäminen hallinnossa. Se on kuitenkin laiha lohtu, jos kaikki nykyinen byrokratia sähköistetään virtaviivaistamatta toimintatapoja muuten. Itse asiassa tällainen menettely vain lisää yritysten kustannuksia ainakin lyhyellä tähtäimellä, joutuvathan yritykset hankkimaan sähköisen asioinnin vaatimia it-ohjelmia ja perehdyttämään henkilöstöään niiden käyttöön. Hallinnollisen taakan keventämistä ei ole se, että paperibyrokratia muutetaan sellaisenaan sähköiseksi byrokratiaksi.

Päätökset pantava täytäntöön

Varmasti valtioneuvostolla oli hyvä tarkoitus käynnistäessään hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelman. Ehkä ohjelman toteuttamista ei ole tuettu riittävän korkealla tasolla, mikä on mahdollistanut sen, että virkamiehet eivät ole valmistelleet konkreettisia toimia, joilla työllistämistä ja yritystoimintaa helpotettaisiin. Valtioneuvoston pitäisi tehdä erillinen sitova päätös siitä, että yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelma todella toteutetaan. Kokemuksesta viisastuneena on todettava, että pelkkä päätös ei riitä, vaan se on myös pantava täytäntöön.