Kymenlaakso on tyyppiesimerkki teollisuuden ja yhteiskunnan rakennemuutoksesta. Metsäteollisuus oli pitkään alueen suurin ja takuuvarmana pidetty työllistäjä. Tehtaiden ja konelinjojen sulkemiset herättivät koko suomalaisen työmarkkinajärjestelmän huomaamaan, ettei turvattua työpaikkaa ole enää olemassakaan. Rakennemuutoksen ei tarvitse kuitenkaan olla kuolinisku yrityksille. Työpaikkoja voidaan säilyttää ja jopa lisätä, kun osataan pysyä muutoksessa mukana.
Metsäteollisuuden rakennemuutos kouraisi Kymeenlaaksossa erityisesti alueen alihankintayrityksiä, kuten CTS Engteciä, joka oli metsäteollisuuden suunnittelu- ja projektinhoitopalveluihin erikoistunut yritys. Kun Euroopan paperituotannon ylitarjonta alkoi näkyä 2000-luvun puolivälissä, ryhdyimme laajentamaan toimintaamme energia-, petrokemian-, kaivos- ja metalliteollisuuteen yhtiön jatkuvuuden ja henkilöstön työpaikkojen turvaamiseksi.
Hyvä asenne palvelee yrityksen tarpeita
Markkinoiden muutos nosti konkreettisesti esiin henkilöstön tietotaidon merkityksen. Vaikka monilla työntekijöillämme oli usean vuosikymmenen kokemus suunnittelutehtävistä, asetti asiakaskunnan monipuolistuminen vaatimuksen oman ammattitaidon kehittämiselle. Yrityksemme uudistaessa toimintaansa, osa henkilöstöstä joutui hakemaan uutta pätevyyttä oman mukavuusalueensa ulkopuolelta. Osaamisen kehittäminen tapahtui henkilökunnalle suunnatuilla erikoiskoulutuksilla.
Laajeneva asiakaskunta loi myös työvoimapulaa. Kahdella puolen vuoden mittaisella muuntokoulutuksella täsmäkoulutettiin teknisen alan ammattilaisia suunnittelutehtäviin. Koulutus on ollut yhtiöltä iso taloudellinen investointi, mutta saimme osaavaa ja työhön sitoutunutta uutta työvoimaa. Vakinaiselle henkilökunnalle koulutus tarjosi puolestaan mahdollisuuden tutorointiin. Kouluttajana toimiminen lisäsi heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan yritykseen ja itsensä kehittämiseen.
Epävarmuuden sietokyky työelämätaidoksi
Vuonna 2009 alkanut talouskriisi on toki kolhinut myös meitä. Jouduimme käynnistämään yt-neuvottelut, joissa pysyttelimme lomautuksissa irtisanomisten sijaan. Työntekijöiden työmoraali oli myös lomautusten aikana hyvä, mihin vaikutti varmasti osaltaan yhtiön ylimmän johdon vapaaehtoiset palkanalennukset.
Yhä tärkeämmäksi työelämätaidoksi nouseekin epävarmuuden sietokyky. On oltava yhä valmiimpi joustamaan ja hyväksymään muutoksia työssä. Työssä kehittyminen ja kouluttautuminen jatkuvat koko työuran. Yritysten ja koulutusta antavien tahojen yhteistyötä pitää lisätä paljon, että saadaan oikeaa osaamista yrityksiin.
Luoko yhteiskuntavastuu lisää syrjäytyneitä?
Parhaillaan valmisteltava yhteiskuntatakuu pitää sisällään paljon hyvää. Keinot, joilla estetään nuoren syrjäytymisen ensiaskeleet, ovat tärkeitä. Mutta auttaako se luomaan aitoja uusia työpaikkoja? Olennaista ei ole se, että tilastoja voidaan hetkellisesti kaunistella, vaan se, auttaako yhteiskuntatakuu luomaan aitoja uusia työpaikkoja. Vaikka monet nuoret pysyvät yhteiskunnassa mukana yhteiskuntatakuun myötä, niin uskallan ennustaa, että tällä menolla vain ”luodaan” lisää syrjäytyneitä. Näin käy siksi, että osalle nuorista yhteiskuntatakuu valitettavasti tarkoittaa oman vastuunkannon pienentymistä.
Yhteiskuntavastuun etsiessä muotoaan yksilöiden vastuuttaminen ja uusien työllistämismahdollisuuksien tarjoaminen edistävät osaltaan yhteiskuntavastuun kehittämistä. Paikallinen, iso toimija voi kantaa osansa yhteiskuntavastuusta tekemällä työllistämispäätöksen. Organisaatioista löytyy aina tekemistä, kun sen tehokkuutta katsoo riittävän laajasti. Pelkkien osaratkaisujen tehokkuuteen tuijottaminen ei riitä, vaan tärkeää on tutkia kokonaisuuksia.
Työllistäminen pystymetsästä ei luonnollisesti tule kuulonkaan. Pitkällisen ja perusteellisen prosessin kautta tekemättömiä töitä löytyi myös meidän yhtiössämme IT-tukitoimien ja kiinteistöhuollon puolelta. Työtehtävien kartoittamisen jälkeen oikeat henkilöt palkattiin hoitamaan näitä tehtäviä ja samalla vapautettiin asiantuntijoita omien tehtäviensä pariin. Tällä tavoin omia asiantuntijatehtäviä sotkevat ”väärät työt” pystyttiin minimoimaan.
Ratkaisuna yhdessä tekemisen meininki
Yhä suurempi osa ihmisiä, jotka aivan hyvin pystyisivät hoitamaan oman osuutensa yhteisen hyvän eteen, asennoituu vaatimaan yhteiskunnalta enemmän ja enemmän. Näille yksilöille suunnatut tuet ovat pois niiltä, jotka oikeasti tarvitsevat yhteiskunnan tukea selviytyäkseen. Suuri voitto taistelussa syrjäytymistä vastaan olisi, jos itsekkyyden sijasta työelämään saataisiin lisää yhdessä tekemisen meininkiä.
Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec Oy
Kymenlaakson kauppakamari
CTS Engtec Oy on palkittu VATESin valtakunnallisella Vuoden esimerkillinen työllistäjä -palkinnolla vuonna 2011.
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatissa 27.8.2012.