Case Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut

”Toimimaton kaavoitus on yksi yritysten toimintaa tehokkaimmin estävistä hallinnonaloista Suomessa”, pahoittelee Woikosken patruuna Clas Palmberg. ”Kaavoitus hidastaa ja hankaloittaa tehokkaasti yritysten toimintaa. Kaavoitusta lähestytään estämisen, eikä mahdollistamisen näkökulmasta.”

Clas Palmberg
Woikoski Oy:n Clas Palmberg

“Kaavoitus on Suomessa järkyttävän byrokraattista. Päällekkäisyys, ristiriitaisuus ja hitaus ovat suurimmat ongelmat,” luonnehtii kaasuntuottajayritys Woikosken Clas Palmberg.

On seutukaavaa, maakuntakaavaa, osayleiskaavaa, rantakaavaa ja ranta-asemakaavaa.

“Sanasto on kapulakieltä, josta ei saa mitään selvää. Ne on usein tehty kirjoituspöytätyönä tutustumatta muihin kaavoihin saati maastoon. Näiden tarkoituksena on ohjata maankäyttöä, mutta lopputulos on juuri päinvastainen, toteaa Palmberg. “Kaavoissa on useita päällekkäisyyksiä, ne ovat keskenään ristiriitaisia ja niitä hoitaa virkamiesten armeija, joka ei kommunikoi keskenään”, tiivistää Palmberg.

Työpaikat ja investoinnit peruuntuvat

Woikoski Oy:llä on kaavoitusongelmien vuoksi jäänyt toteuttamatta monta hanketta, jotka olisivat mahdollistaneet kasvavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen tarjoamisen. Investoinnit ovat jääneet tekemättä.

Ainakin aikataulu venyy yleensä kohtuuttomasti. “Jos on vuosia aikaa ja jaksaa odottaa, lopputulos kyllä syntyy. Asiat järjestyvät aikanaan, mutta kilpailluilla markkinoilla toimiva liikeyritys ei ehdi odottaa. Kun vihdoin saadaan päätös, aika on ajanut ohi, eikä hanketta enää toteuteta.”

Haasteena ovat eritoten asenteet ja tulkintatavat. “Moni virkamies lähtee siitä ajattelusta että tulkitaan, miten rakentamisen voi estää, eikä kuinka sen voisi mahdollistaa,” luonnehtii Palmberg.

Lisäksi Palmbergin mukaan kohtelu ja tulkinnat eri puolilla Suomea ovat täysin erilaisia.
“Miten on mahdollista, että Suomessa on samat lait, mutta muutamassa harvassa paikassa kuten Pohjanmaalla ja Varkaudessa sujuu kaikki, mutta Itä- ja Etelä-Suomessa ei niin mikään?”, hän kysyy. “Kun suurehko yritys ei tahdo pärjätä kaavoituskysymyksissä, ihmettelen, miten pienet firmat saati yksityishenkilöt selviävät siinä viidakossa.”

Viiden pahimman joukossa

Suomessa on paljon yrittämisen esteitä. Sujumattoman kaavoituksen Palmberg listaa viiden pahimman joukkoon.

Viimeisin harmistuksen aihe on kaavoitukseen kangistunut hanke perustaa Etelä-Savoon tuotekehitysyksikkö, joka olisi tarjonnut alueelle 15 kipeästi kaivattua työpaikkaa.

”Viivästyksen rahallista merkitystä on vaikea mitata. Yrityksellemme tämä merkitsee, ettei uusia tuotteita tule siten, kun on suunniteltu. Yritykset elävät reaaliajassa eikä viiden vuoden syklillä. Myöhästyminen on vaarallista liiketoiminnalle.”

Samoin Woikosken luonnonsuojelualue jäi toteuttamatta kaavoitushaasteen vuoksi. Yritys olisi halunnut siirtää omia olemassa olevia tontteja pois luonnonsuojeluun kaavaillulta alueelta toiselle omalle alueelle, mutta se ei ollut byrokratian vuoksi mahdollista.

Suomessa on kolme kertaa enemmän virkamiehiä kuin Saksassa, byrokratian luvatussa maassa. Suomessa lähes kolmannes työvoimasta on virkamiehiä, siinä missä Saksassa heitä on 12 prosenttia.

“En tiedä mitään muuta maata, joka on muuttunut niin nopeasti niin byrokraattiseksi, kuin Suomessa on käynyt 70-luvun jälkeen. Yrittäjän kannalta muutos on järkyttävää”, sanoo Palmberg lopuksi.

Vuoropuhelua tarvitaan

Maankäytön ja kaavoituksen osalta lainsäädäntö on muuttunut ja tiukentunut viime vuosien aikana merkittävästi.

“On valitettavaa, että poikkeuslupamenettelystä on luovuttu rakennuslupia myönnettäessä. Tämä on tuonut ennakoivalle kaavoitukselle erittäin suuret paineet. Kuntien tulisikin yhdessä maakunnanliittojen ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa käydä jatkuvaa vuoropuhelua siitä, ovatko kaavat ajan tasalla yritystoiminnan näkökulmasta”, sanoo Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Markku Kakriainen.

Ongelmat ovat vähäisempiä niissä kunnissa, joissa maankäyttö on keskeisessä osassa elinkeinopoliittista strategiaa, sillä siellä on yleensä osattu varautua muutostarpeisiin.

“Woikoski on joutunut kokemaan kankean kaavajärjestelmämme esteet investointeja toteuttaessaan. Ympäristö- ja kulttuuriarvoista esimerkillisesti huolehtivan yrityksen on toki vaikea ymmärtää, että perinteisellä teollisuusalueella ei saa suorittaa laajennusinvestointia omalle maalleen ennen kuin kaavamuutos on saatu suunniteltua ja hyväksyttyä lainvoimaiseksi”, sanoo Kakriainen.

“Turhan byrokratian purkaminen voitaisiin aloittaa sillä, että poikkeusluvat otettaisiin uudestaan käyttöön tämän kaltaisissa tapauksissa”, vaatii Kakriainen.

Vuonna 1882 perustetun Woikosken liikevaihto on 41 miljoonaa euroa. Yritys tuottaa 250 000 kaasupulloa vuodessa, jotka täytetään miljoona kertaa sen 11 toimipaikalla.

Yksi kommentti artikkeliin ”Case Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut

  1. Erinomainen kirjoitus, joka sanaa asiaa. Valitettavasti tähän on tultu; järjenkäyttö on loppunut. Kaavoituksessa on valtava työmaa perata kuonaa pois.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *