Komissio ehdottaa suurta yhtiöverouudistusta EU:hun

EU-komissio kaavailee merkittäviä muutoksia yhtiöverotukseen. Uudistuksen myötä yritysten verotettava tulo laskettaisiin kaikissa jäsenvaltioissa samoilla säännöillä. Komissio ehdottaa lisäksi, että uudistuksen toisessa vaiheessa eri jäsenvaltioissa toimivien konserniyhtiöiden tulokset yhdistettäisiin ja kokonaistulos jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken.

verotus_banneri

Euroopan komissio on 25.10.2016 antanut kaksi direktiiviehdotusta, jotka koskevat koko EU:n laajuista yhteistä yhtiöverojärjestelmää. Komissio esitti yhtiöverouudistusta ensimmäisen kerran jo vuonna 2011, mutta jäsenvaltiot eivät tuolloin päässeet asiasta yksimielisyyteen.

Nyt neuvottelujen jouduttamiseksi yhtiöverouudistusta koskeva ehdotus on jaettu kahteen osaan. Ensin tarkoituksena on sopia yhteisestä yhtiöveropohjasta (Common Corporate Tax Base, CCTB), ja tämän jälkeen yhdistettyä yhtiöveropohjaa (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) koskevista jakosäännöksistä. Yhdistetty yhtiöveropohja tarkoittaa, että eri jäsenvaltioissa toimivien konserniyhtiöiden kokonaistulos jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken. Tämän jälkeen kukin jäsenvaltio verottaisi saamaansa osuutta oman yhteisöverokannan mukaisesti.

Vuoden 2011 ehdotus toimii komission esittämien direktiiviehdotusten pohjana, mutta uudet direktiiviehdotukset sisältävät myös kokonaan uusia elementtejä. Uutta yhtiöverojärjestelmää ehdotetaan esimerkiksi nyt pakolliseksi konserneille, joiden vuosittainen liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa. Muille yrityksille järjestelmä olisi vapaaehtoinen. Ainakin suurimpien yritysten osalta uusi EU:n laajuinen yhtiöveropohja siis korvaisi nykyisin sovellettavan kotimaisen elinkeinoverolain.  

Ehdotukset eroavat toisistaan myös perustelujen osalta: vuonna 2011 järjestelmää perusteltiin lähinnä toimivilla sisämarkkinoilla, nyt yhtiöverouudistusta perustellaan myös aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisellä.

Yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto edellyttää jäsenvaltioiden yksimielistä hyväksyntää. Ehdotusten myötä jäsenvaltioiden yksinomaisen toimivallan piiriin perinteisesti kuuluneen yhtiöveropohjan eli yritysten veronalaisen tulon määrittäminen siirtyisi EU:lle, joten valtioiden mahdollisuus toteuttaa omaa veropolitiikkaansa kaventuisi huomattavasti.

Yhteinen yhtiöveropohja, CCTB

Ensimmäisessä vaiheessa toteutettava yhteinen yhtiöveropohja johtaisi EU-maissa yhteisten verolaskentasääntöjen noudattamiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yhtiön verotettava tulo lasketaan samojen sääntöjen perusteella jokaisessa jäsenvaltiossa. Verokantaan direktiiviehdotus ei puutu, eli jäsenvaltiot saisivat jatkossakin päättää omasta yhteisöveron tasostaan.

CCTB-ehdotus eroaa useassa kohdin Suomen elinkeinoverolaista: se sisältää muun muassa säännöksiä ylimääräisistä t&k-vähennyksistä, kasvu- ja investointivähennyksestä sekä rajat ylittävästä tappiontasauksesta. Yritysten näkökulmasta nämä ovat säännöksiä, jotka tietyissä tilanteissa voivat houkutella siirtymään CCTB-järjestelmään. Myös verolainsäädäntöjen harmonisoiminen ja siitä johtuva hallinnollisten kustannusten väheneminen olisi yritysten kannalta positiivinen uudistus.  

Toisaalta esimerkiksi CCTB:n poistosäännökset ovat nykyjärjestelmäämme verrattuna pääsääntöisesti tiukemmat. Tämän vuoksi esimerkiksi teollista tuotantotoimintaa harjoittavien yritysten verotus kiristyisi.

Myös korkojen vähennysoikeuteen olisi luvassa kiristyksiä, koska mahdollisuus niin kutsuttuun konsernitasevertailuun on CCTB-ehdotuksesta jätetty pois. Tietyissä tilanteissa konsernitasevertailun puuttuminen pienentäisi yhtiön mahdollisuuksia vähentää maksamiaan korkoja.  Muutoin korkojen vähennysoikeuksia koskevat säännökset vastaavat pääosin kesäkuussa 2016 hyväksyttyä veronkiertodirektiiviä.

Ensimmäisen vaiheen CCTB-järjestelmän ehdotetaan tulevan voimaan jo vuonna 2019. Aikataulu on siis todella tiukka ottaen huomioon, että direktiivin valmistelu on käytännössä vasta alkuvaiheessa.

Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja, CCCTB

Yhtiöverouudistuksen toisessa vaiheessa veropohja yhdistettäisiin konsernitasolla ja konserniin kuuluvien yritysten kokonaistulos jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken. Jako tehtäisiin direktiiviehdotuksessa esitetyn jakokaavan mukaisesti.

Jakokaava muodostuu ehdotuksen mukaan kolmesta tekijästä: työntekijöiden lukumäärästä ja maksetuista palkoista, varallisuudesta sekä yhtiön myynnin määränpäästä. Jakokaavan avulla tulos pyritään verottamaan maassa, jossa se on muodostunut.

Jakokaavassa on useita ongelmallisia kohtia. Se ei esimerkiksi laske aineetonta omaisuutta tai rahoitusomaisuutta osaksi yhtiön varallisuutta. Suomessa useilla toimialoilla juuri aineettomalla omaisuudella on yritykselle merkittävä arvo. Lisäksi Suomella on pienet kotimarkkinat ja kansainvälisten konsernien tuotantotoimintaa harjoitetaan usein muissa maissa. Ehdotetun jakokaavan soveltaminen merkitsisikin Suomelle verotulojen menetystä.

Positiivista ehdotetussa konsolidoinnissa olisi, että EU:n sisällä ongelmallisiksi koetut siirtohinnoittelukysymykset poistuisivat. Siirtohinnoitteluriitojen sijaan syntyisi todennäköisesti kuitenkin kiistoja, jotka koskevat jakokaavan käyttöä ja sen määrittelyä. Lisäksi on otettava huomioon, että siirtohinnoittelu ja samalla sen ongelmat, kuten siirtohinnoitteluun liittyvät veroriidat, jatkuisivat edelleen EU:n ulkopuolella.

Toisen vaiheen CCCTB-järjestelmän säännöksiä ehdotetaan sovellettavaksi vuodesta 2021 alkaen.