Ansiotuloverotuksen keventäminen perusteltua – myös yritysverotusta syytä kehittää

Keskuskauppakamari pitää yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän esitystä ansiotuloverotuksen keventämisestä tervetulleena. Sen sijaan yritysverotuksen kehittämisessä kunnianhimon tasoa täytyy nostaa. Työryhmä päätyi esittämään yritystulojen verotukseen lähinnä kiristyksiä.

Ann-Mari Kemell, Pasi Murto, 13.5.2016-WEB

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä julkaisi suosituksensa verotuksen kehittämiseksi tänään 9.2.2017. Työryhmä ehdottaa, että lisätuloista menevää veroa alennettaisiin noin 80 000–130 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Pitkällä aikavälillä rajaveroasteet olisivat kaikilla tulotasoilla enintään 50 prosenttia. Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan esitykset ovat hyviä, sillä toteutuessaan ne tukevat talouskasvua.

“Suomessa osaamisen verotus on todella ankaraa kilpailijamaihin verrattuna. Ansiotuloverotuksen kireä progressio eli lisätulojen korkea veroaste kannustaa pikemminkin niin sanottuun downshiftaamiseen kuin lisäansioiden hankkimiseen”, toteaa Kemell. Hän huomauttaa, että myös komissio on varoittanut Suomea keski- ja suurituloisten kireästä verotuksesta ja pitänyt sitä riskinä veropohjan kannalta.

Sen sijaan yritystulojen verotukseen työryhmä esitti lähinnä kiristyksiä. Työryhmän mukaan yritysverotuksen perusrakenne on jo tällä hetkellä kilpailukykyinen, joten muutoksia ei siltä osin tarvita. Osinkoverotusta työryhmä muuttaisi siten, että huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti puolittuisi kahdeksasta neljään ja veronalainen osuus nousisi 25 prosentista 40 prosenttiin. Samalla 150 000 euron rajasta luovuttaisiin.

Kemellin mukaan yritysverojärjestelmän kilpailukykyisyys edellyttää kunnianhimoisempaa uudistussuunnitelmaa. “Täysin selvää on, ettei osinkoverotuksen kiristämisellä luoda talouskasvua”, Kemell toteaa.

Kemellin mukaan Suomi tarvitsee pidemmän aikavälin suunnitelman siitä, miten yritysverotusta kehitetään siten, että Suomi on houkutteleva maa investoida ja työllistää.

“Esimerkiksi sitoutuminen yhteisöverokannan asteittaiseen laskemiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannusteen käyttöönotto olisivat tällaisia toimia”, Kemell sanoo.