Matala kunnallisvero on tärkeä elinvoimatekijä

Keskuskauppakamari muistuttaa, että myös kunnilla on vastuu edistää orastavaa talouskasvua. Kuntien tulee sitoutua hallituksen linjaukseen, jonka mukaan palkkatulojen verotus ei kiristy. Kunnallisverosta tulee yhä merkittävämpi elinvoimatekijä, kun kunnat kilpailevat osaavasta työvoimasta ja hyvistä veronmaksajista.

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell
“Talouskasvu on vielä vaatimatonta, ja sitä ei saa tukahduttaa veronkorotuksilla”, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell sanoo.

Suomen taloudessa on vihdoin piristymisen merkkejä. Hallitus on tehnyt talouskasvua tukevaa politiikkaa esimerkiksi keventämällä ansiotulojen verotusta kahtena peräkkäisenä vuonna.

Keskuskauppakamari haluaa nähdä myös kunnat tukemassa orastavaa positiivista kehitystä. “Talouskasvu on vielä vaatimatonta, ja sitä ei saa tukahduttaa veronkorotuksilla”, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell sanoo.

Verotus nousee kunnallisessa päätöksenteossa näkyvään asemaan tulevana valtuustokautena, sillä merkittävä osa kuntien nykyisistä tehtävistä siirtyy sote-uudistuksen yhteydessä maakunnille. Samalla myös suuri osa kuntien verotuloista eli noin 12,5 prosenttiyksikköä kunnallisverosta siirtyy valtion perittäväksi.

Kunnallisveroprosentit vaihtelevat uudistuksen jälkeen 5 ja yli 10 prosentin välillä. Vaikka vaihteluväli on sama kuin nykyisen pienimmän ja suurimman veroprosentin välillä, ovat veroprosenttien vaihtelut uudistuksen jälkeen entistä näkyvämpiä. Toinen kunta pärjää puolet pienemmällä verotuksella kuin toinen.

“Maltillinen kunnallisvero kertoo hyvästä taloudenpidosta ja onnistuneesta päätöksenteosta. Se houkuttelee kuntaan yrityksiä ja osaavaa työvoimaa, tukee kasvua ja kasvattaa kunnan verotuloja”, listaa Kemell.

Kuntapäättäjät sanovat usein kunnallisveron korottamisen olevan viimeinen keino hoitaa kuntataloutta, mutta luvut kertovat toista. Vuodelle 2017 kunnista 47 korotti kuntaveroa ja esimerkiksi vuonna 2014 niin teki yli 150 kuntaa eli lähes puolet kunnista.

“Veronkorotusten tie on nyt kuljettu loppuun. Kunnat joutuvat käymään selviytymistaistelun, jossa ne luovat nahkansa uudelleen. On kuntien omissa käsissä, miten elinvoimaisia niistä tulee. Matala veroprosentti on kunnan elinvoimatekijä, joka auttaa pääsemään itseään ruokkivaan positiiviseen kierteeseen”, Kemell toteaa.