Rikkidirektiivin kompensaatiotoimia on jatkettava

Vuoden vaihteessa julkaistun kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet. Yritysten logistiikkakustannusten nouseva trendi pitää kääntää. Tämä on mahdollista vain, jos viranomaismaksuissa ja veroissa seurataan nykyistä johdonmukaisemmin yritysvaikutuksia.

Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario
”Suomen kilpailukyvyn kannalta on olennaisen tärkeää seurata, että yritysten logistiikkakustannuksia ei nosteta ja kilpailukykyä horjuteta lyhytnäköisillä päätöksillä”, sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario

 

Monesti päätösten yritysvaikutuksia tarkastellaan suppeasti yhdestä näkökulmasta. Esimerkiksi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen viittasi Kauppalehden haastattelussa 20.2.2017 siihen, että rikkidirektiivi aiheutti aikanaan suurta porua, vaikka se on luonut ympäristöystävällistä teknologiaa. Vaikutuksia yritysten kustannuskilpailukykyyn ei kuitenkaan tulisi sivuuttaa.

Rikkidirektiivi on heikentänyt suomalaisten yritysten suhteellista kilpailuasemaa. Kustannusvaikutuksia on pehmennetty määräaikaisilla tukitoimilla, joten täysimääräinen vaikutus selviää vasta, kun kompensaatiotoimista luovutaan. Merkittävimpiä kompensaatiotoimia on ollut kuljetuskustannuksiin vaikuttavan merenkulun väylämaksun puolittaminen 2015–2017.

Lähde: Kansallinen logistiikkaselvitys 2016, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Liikennevirasto. Kaavio: Keskuskauppakamari.
Lähde: Kansallinen logistiikkaselvitys 2016, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Liikennevirasto. Kaavio: Keskuskauppakamari.

 

Yritysten logistiikkakustannusten nousevan trendin kääntämiseksi on ehdottoman tärkeää, että merenkulun väylämaksun puolittamista jatketaan. Pitkällä aikavälillä Suomen pitäisi tarkastella Itämeren aluetta yhteisten käytäntöjen sisämarkkinana. Suomen ei tule periä sellaisia viranomaismaksuja, joita muut Itämeren maat eivät peri tai perivät olennaisesti pienempinä.

Kuljetuskustannuksia kurottiin myös sillä, että määrätyillä reiteillä yrityksille annettiin kokeiluluontoisesti lupia käyttää mitoiltaan ja massoiltaan suurempia rekkoja. Kokeilun vaikutukset liikennejärjestelmän toimivuuteen, turvallisuuteen ja yritysten kustannustehokkuuteen pitää analysoida tarkkaan. Yritysten kuljetuskustannukset ja väylien tilan huomioiva jatkoaskel saattaisi olla esimerkiksi massaltaan tai mitoiltaan suurempien HCT-rekkojen vakinaistaminen ainakin niillä väylillä, jonne ne soveltuvat. Tämä olisi tärkeää Suomen teollisuuden ja kaupan kilpailukyvylle ja auttaisi myös osaltaan vastaamaan liikenteelle osoitettuihin päästövähennystavoitteisiin.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on olennaisen tärkeää seurata, että yritysten logistiikkakustannuksia ei nosteta ja kilpailukykyä horjuteta lyhytnäköisillä päätöksillä. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitykseen vastanneet 1122 yritysjohtajaa toivoivat erityisesti liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen vähentämistä. Päätös nostaa polttoaineveroa osittain kumoaa rikkidirektiivin vuoksi käyttöön otettujen kompensointitoimien merkitystä ja lisää suomalaisten yritysten logistiikkakuluja.

Liikenne- ja logistiikka-alan yrityksiin vaikuttavat lähivuosina erilaiset muutospaineet. Erityisesti kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästövähennystavoitteisiin vastaaminen on liikennealalle valtava haaste. On hyvä, että strategiassa päästövähennystavoitteisiin vastataan monipuolisiin keinoin, koska tämä saattaa pienentää jonkin verran odotettavissa olevaa kustannuspainetta. Muutoksessa onnistuminen edellyttää kuitenkin yritysten kilpailukykyä tukevia ja logistiikkakustannuksia alentavia viranomaispäätöksiä esimerkiksi maksuista, kokeilujen vakinaistamisesta, mahdollistavammasta sääntelystä tai tuesta innovaatioiden vauhdittamiseksi.

Kirjoitus on julkaistu alun perin lyhennettynä Kauppalehden mielipideosastolla 9.3.2017