Menestyvä vienti hyvinvointimme takuu

Pienen Suomen hyvinvointi riippuu pärjäämisestämme viennissä. Mitä enemmän saamme vientituloa, sen vahvempi on hyvinvointimme perusta. Vientimme veturien, rakennemuutoksen jälkeen jälleen menestyvien suuryritystemme ohella pk-yritykset on nyt saatava kasvattamaan vientiään. Samalla syntyisi kaivattuja työpaikkoja Suomeen. Pk-yritysten viennin vahvistaminen on nyt tärkeimpiä haasteitamme.

Suomi elää ulkomaankaupasta. Kaikista työpaikoista pelkästään tavaravientiä harjoittavien yritysten osuus on 30 prosenttia ja liikevaihdosta yli 50 prosenttia. Jos otetaan huomioon palveluvienti, viennin kannalta tarpeellinen tuonti sekä kansainvälinen matkailu, niin kansainvälisestä kaupasta riippuvaisia työpaikoistamme on yli 80 prosenttia. Jos emme pärjää siinä, ei meillä ole varaa nykyiseen elintasoon eikä työllisyyteen.

Vientimme veturit ovat taas iskussa

Viime vuodet eivät ole olleet suosiollisia Suomen viennille. Se laski vuoden 2008 eurokriisistä aina viime vuoteen asti. Euroopan talousongelmat ovat koetelleet vientiämme, josta lähes 60 prosenttia on mennyt Eurooppaan. Samalla vientiteollisuutemme metsäteollisuudesta teknologiateollisuuteen on käynyt lävitse rakennemuutoksen.

Teollisuutemme 2000-luvun johtotähden Nokian muodonmuutos johtavasta mobiilitoimijasta vaikeuksien jälkeen johtavaksi verkkomaailman veturiksi on mykistyttävä. Globaalin jätin työvoimasta on uusiutunut jopa 97 prosenttia. Vaikutukset tuntuvat Oulussa asti.

Viime vuodet teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus ovat tervehdyttäneet liiketoimintaansa, vahvistaneet globaalia kilpailukykyään ja alkaneet taas luoda uusia investointeja ja työpaikkoja Suomeen.

Hyvinvointimme kannalta on tärkeätä vientiveturiemme onnistunut rakennemuutos, sillä vientimme on yhä suuryritysten harteilla. Tilastojen mukaan 10 suurimman yrityksen osuus Suomen tavaraviennistä on noin 30 prosenttia ja 100 suurimman yrityksen osuus jopa 70 prosenttia. Mutta vientipotentiaalia olisi etsittävä nyt pk-yrityksistä.

Pk-yrityksissä kasvupotentiaalia

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus viennin arvosta on vain 15 prosenttia, kun se Ruotsissa on 20 prosenttia, Saksassa 60 prosenttia ja Tanskassa jopa 70 prosenttia. Suomalaisten pk-yritysten viennin kasvattaminen ei pitäisi olla mahdoton tehtävä, mutta se vaatii tahtoa yrityksiltä itseltään sekä sopivia julkisia ja yksityisiä palveluita.

Tällä hetkellä poikkeamme radikaalisti esimerkiksi Saksasta, jossa neljästä miljoonasta yrityksestä yli 95 prosenttia on pk-perheyrityksiä, joista 300 000-400 000 toimii kansainvälisillä markkinoilla.

Tuoreimpien arvioiden mukaan Suomessa noin 65 000 pk-yritystä linkittyy kansainväliseen kauppaan, mutta tilastojen mukaan suoraa ja säännöllistä tavaravientiä tekee 18 200 pk-yritystä. Suomi kaipaa viennin rakenteen monipuolistamista. Yhä useammista pienistä ja satunnaisista viejäyrityksistä olisi kasvettava isompia, kasvavia vientiyrityksiä.

Pk-vientiyritys tarvitsee rohkaisua ja apua 

Kauppakamarien selvitysten mukaan pk-yritykset kaipaavat viennin kasvattamiseksi rahoitusapua – julkista ja yksityistä. Pk-yritykset kaipaavat myös yritysten verkottumisen ja yritysyhteistyön kehittämistä. Samoin kansainvälistymisen johtaminen sekä myynti- ja markkinointiosaaminen vaativat kehittämistä.

Julkisten neuvonta- ja konsulttipalvelujen tai koulutuksen merkitystä ei aina koeta kovin tärkeäksi. Julkisten toimijoiden Team Finland-palveluiden kehittäminen vaatiikin fokusointia ja sama haaste koskee tulevia maakuntien yrityspalveluita. Julkisen vallan ei pidä tarjota palveluita, jotka yksityinen sektori pystyy hoitamaan. Pk-yritysten viennin edistämistä ei pidä rakentaa valtiovetoiseksi, vaan julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä verkostojen yhteistyöhön perustuvaksi.

Verkostojen hyödyntäminen vielä valinnaista

Kauppakamarit kansainvälisine verkostoineen ovat auttavat yrityksiä verkottumisessa ja lokaalien kumppanien löytämisessä. Kauppakamarien HHJ-koulutus tuottaa osaavia hallituksen jäseniä yritysten tarpeisiin ja ulkomaankaupan asiakirjat sujuvoittavat vientiä.

Miksi suomalaisyritykset siis tyytyisivät vain virallisen Suomen apuun, 71 suurlähetystöön tai 31 Finpron vientikeskukseen maailmalla, kun kauppakamariverkostot toimii lähes kaikissa maailman 193 maassa. Ja suomalaisyritysten käyttöön on äskettäin avattu 90 maassa toimivan Saksan kauppakamarien ulkomaanverkosto AHK. Kauppakamarit ja muut yksityiset verkostot ovat vahvuus, jonka hyödyntämiseen suomalaisyritykset ovat vasta heräämässä.

Teksti on julkaistu Kalevan Yläkerta-palstalla 10.5.2017.