Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa vaikuttaa 660 henkilöä

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden hallituspaikat jakautuvat laajalle joukolle. Myöskään toimitusjohtajat eivät kansoita hallituksia, sillä vain neljä prosenttia kaikista hallituspaikoista on pörssiyhtiöiden toimitusjohtajilla, ja yhä harvempi toimitusjohtaja istuu oman yhtiönsä hallituksessa. Yhtiöiden väliltä ei löytynyt yhtään ristiinvalvontasuhdetta eli tilannetta, jossa yhtiöiden johtoa istuisi päittäin toistensa hallituksissa.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikat eivät juurikaan kasaudu, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta selvityksestä Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä. Pörssiyhtiöiden 768 hallituspaikkaa jakaantuu 660 eri henkilölle – 172 naiselle ja 488 miehelle. Keskimäärin samalla henkilöllä on siis 1,2 hallituspaikkaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä.

Kansainvälisesti vertaillen luku on erittäin pieni, vaikka se on hieman noussut viime vuodesta, jolloin hallituspaikkoja oli jäsenellä keskimäärin 1,1. Esimerkiksi Yhdysvaltain S&P 500 -yhtiöissä hallituksen jäsenillä on keskimäärin 2,1 hallituspaikkaa.  

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituskäytännöt eroavat jonkin verran kansainvälisistä käytännöistä, eivätkä ainakaan huonoon suuntaan.

”Toimitusjohtajat eivät kansoita hallituksia. Pörssiyhtiöiden hallituspaikoista vain neljä prosenttia on toimitusjohtajilla”, muistuttaa Leena Linnaimaa.

“Kansainvälisesti vertaillen meillä on pienet hallitukset, jotka kokoontuvat usein, keskimäärin 14 kertaa vuodessa. Hyvän hallinnoinnin näkökulmasta oleellista on, että hallitukseen valitut jäsenet ovat asiantuntevia ja päteviä ja että heillä on riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen”, Linnainmaa sanoo. 

Keskimäärin pörssiyhtiön hallituksessa on 6,2 jäsentä, mutta yhtiön kokoluokka vaikuttaa: suurissa pörssiyhtiöissä luku on 7,9, keskisuurissa 6,5 ja pienissä 5,3.

Linnanmaan mukaan monessa maassa on käytäntönä, että toimitusjohtaja istuu oman yhtiön hallituksessa ja monessa tapauksessa jopa puheenjohtajana. Suomessa tämä on yhä harvinaisempaa. Toimitusjohtaja on oman hallituksen jäsenenä vain viidessä prosentissa kaikista suomalaisista pörssiyhtiöistä, puolta harvemmin kuin viime vuonna, eikä kukaan heistä toimi puheenjohtajana. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat eivät kansoita myöskään muiden yhtiöiden hallituksia, sillä vain 27 pörssiyhtiön toimitusjohtajaa toimii toisen pörssiyhtiön hallituksen jäsenenä. Luku on pysynyt samana neljä vuotta.

“Väitteet siitä, että pörssiyhtiöiden johtajat päättäisivät toisilleen myönnettävistä palkoista ja etuuksista, ei pidä paikkaansa. Pörssiyhtiöiden hallituspaikoista vain neljä prosenttia on toimitusjohtajilla, eikä selvityksessämme löytynyt yhtään pörssiyhtiötä, jossa olisi ristikkäinen valvontasuhde toisen pörssiyhtiön kanssa”, Linnainmaa selventää.

Naisten osuus hallitusjäsenistä huippuluvuissa

Tänä vuonna naisten osuus hallitusjäsenistä nousi jälleen. Nyt naisilla on 27 prosenttia kaikkien pörssiyhtiöiden hallituspaikoista ja 33 prosenttia suurissa.

“Kehitys on edennyt ennätyslukuihin ilman kiintiöitä. Uskoa positiivisen kehittymisen jatkumiseen antaa se, että naisten osuus uusista hallitusvalinnoista on tänä keväänä peräti 35 prosenttia”, Linnainmaa kertoo.

Keskuskauppakamari selvitti suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemista osana vuotuista Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitystään. Selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki, eli selvityksen tekoaikaan 123 yhtiötä (28 suurta, 37 keskisuurta ja 58 pientä yhtiötä). Selvityksessä tarkasteltiin hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä, kuten hallinnointikoodin noudattamista ja yhtiöiden hallituspaikkojen jakautumista sekä johdon palkkioita.

Lue lisää: