Arktisen potentiaalin hyödyntäminen edellyttää pitkäjänteistä alue- ja liikennepolitiikkaa

Suomi on puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa toukokuusta lähtien kahden vuoden ajan.  Suomi aikoo puheenjohtajuuskaudellaan korostaa erityisesti ympäristöasioita ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon tärkeyttä.  Todennäköisesti ympäristöasiat jättävät vielä varjoonsa esimerkiksi arktisten reittien kuten Koillis- ja Luoteisväylän potentiaalin globaalille kaupalle.

Päästöjen vähennystavoitteet nostavat helposti yritysten keskimääräisiä logistiikkakustannuksia. Tavoitteisiin vastaamisesta syntyy kuitenkin myös innovaatioita ja uusia kasvuyrityksiä pohjoisille alueille ja Itämerelle. Liikenteen päästöjen vähentäminen on jo synnyttänyt rikkipesuri-innovaation vanhojen alusten polttoaineen puhdistamiseen.  Nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkevien uusien alusten määrä tulee myös lisääntymään, koska LNG ei sisällä rikkiä ja sen hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 prosenttia pienemmät raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. LNG-käyttöisten alusten yleistymiseen varaudutaan satamien LNG-investoinneilla.  Porissa avattiin viime vuonna Suomen ensimmäinen LNG-terminaali ja Tornion ja HaminaKotkan satamien LNG-terminaalit saadaan valmiiksi näillä näkymin vuonna 2018. LNG tulee yleistymään vähitellen myös raskaan maantieliikenteen käytössä.

LNG-infrastruktuurin kehittäminen on keskeinen yhteistyöalue Pohjoismaiden välillä. Tämä nostettiin esille myös Kasvua pohjoisesta – hankkeessa, jossa Keskuskauppakamari oli mukana. Hankkeessa Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministerien asettama selvitystyöryhmä kartoitti mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseksi pohjoisilla alueilla. Selvitystyöryhmä näki pohjoisilla alueilla kasvun potentiaalia erityisesti energiaratkaisuissa, kestävän kehityksen mukaisissa kaivosratkaisuissa, matkailussa ja arktisille ratkaisuille tärkeässä kylmäosaamisessa.

Nyt, kun EU:n budjettiasetusta uudistetaan, Suomella voi olla mahdollisuus laajentaa Pohjanmeri–Itämeri- liikennekäytävää Tornioon saakka.

Selvitystyöryhmän arvion mukaan pohjoisten alueiden kasvua ja tavoitteiden toteutumista edistää liikennejärjestelmän pitkäjänteinen, priorisoitu suunnittelu.

Suomen ja Ruotsin kannattaisi tavoitella eurooppalaisten liikennekäytävien yhdistämistä pohjoisessa.  Tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin pohjoisilla alueilla ei ole vielä yhtään eurooppalaista ydinverkkokäytävää. Etelä-Suomessa kohtaavat Suomen ainoat eurooppalaiset ydinverkkokäytävät: lännestä Turun kautta itärajalle ulottuva Skandinavia-Välimeri-liikennekäytävä ja etelästä Tallinnasta Helsinkiin ulottuva Pohjanmeri–Itämeri-liikennekäytävä. Euroopanlaajuisten  liikenneverkkojen (TEN-T) mahdollista laajentamista tarkastellaan laajemmin vasta vuonna 2023. Kuitenkin nyt, kun EU:n budjettiasetusta uudistetaan, Suomella voi olla mahdollisuus laajentaa Pohjanmeri–Itämeri-liikennekäytävää Tornioon saakka. Tämä laajentaisi myös niin kutsutun TEN-T-tuen piirissä olevaa aluetta, sillä tuki suunnataan ydinverkkokäytäville, ei vain ydinverkolle. Suomalaisen logistiikan kannalta olisi tärkeää saada sujuvat liikenne- ja viestintäverkot etelästä pohjoiseen.

Suomi ja Ruotsi ovat saamassa komissiolta EU:n tiukimmat päästövähennystavoitteet (39–40 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 saakka) ja maat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä löytääkseen keinoja, joilla päästöjä vähennetään kaupan ja talouden mahdollisuuksia ja yritysten kilpailukykyä heikentämättä. Toimivien liikenneyhteyksien kehittäminen ei ole kuitenkaan ristiriidassa liikenteen päästövähennystavoitteiden kanssa, silla liikenteen päästöt vähenevät, kun raskas liikenne ei joudu pysähtelemään esimerkiksi liikennevalojen vuoksi. Kaupan ja metsäteollisuuden kuljetuksissa on myös havaittu, että sekä kustannuksia että päästöjä vähentää kuljetusten hoitaminen suuremmilla ajoneuvoilla. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että väylä on mitoitettu mitoiltaan ja massoiltaan suuremmillekin ajoneuvoille.

EU:n rakennerahastovaroja pitäisi voida jatkossakin käyttää liikenneyhteyksien kehittämiseen, sillä ne vaikuttavat myönteisesti kaikkien toimialojen toimintaedellytyksiin.

EU:n rakennerahastojen tavoitteena on tasata Euroopan maiden välisiä aluekehityseroja ja edistää kasvua.  Rahoitusta on suunnattu Suomessa erityisesti harvaan asutuille alueilla Pohjois- ja Itä-Suomeen. Vaikka rahoituksen jakautuminen, kriteerit ja määrä tulevalla, vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella ovat vielä täysin auki, niin on tärkeää, että Suomen saamalla rahoituksella edistetään elinkeinoelämän kasvumahdollisuuksia tukevaa alue- ja rakennepolitiikkaa.  EU:n rakennerahastovaroja pitäisi voida jatkossakin käyttää liikenneyhteyksien kehittämiseen, sillä ne vaikuttavat myönteisesti kaikkien toimialojen toimintaedellytyksiin. Keskuskauppakamarin laatimassa valtakunnallisessa Alueiden kilpailukyky-selvityksessä ilmeni, että liikenneyhteydet ovat teollisuuden tärkein sijaintiin vaikuttava tekijä Suomessa ja kaupan alalla toiseksi tärkein.  Seitsemän kymmenestä kaupan alan yrityksestä valitsee sijainnin liikenneyhteyksien perusteella. Liikenneyhteydet ja saavutettavuuden parantaminen nousivat myös kärkeen, kun yrityksiltä kysyttiin, mihin alueella pitäisi erityisesti panostaa. Suomen pohjoisimmilla alueilla liikenneyhteyksien kehittäminen, saavutettavuuden parantaminen ja rajaesteiden vähentäminen olivat erityisen tärkeitä. Nämä ovat myös niitä asioita, joita Suomen pitäisi nostaa esille tulevalla EU:n rakennerahastokaudella sekä pian julkaistavassa arktisessa strategiassa.

Teksti on julkaistu Eurooppalainen-lehden numerossa 1/2017.