Ammatillisen koulutuksen reformi

Yleistä

Ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoitteina on vahvistaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta ja työelämälähtöisyyttä sekä uudistaa koulutusjärjestelmää niin, että ammatillinen koulutus vastaa oikea-aikaisesti, vaikuttavasti ja ketterästi työelämän osaamistarpeisiin. Työelämän näkökulmasta uudistus on tervetullut, sillä se selkeyttää ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta ja kokoaa yhteen eri koulutusmuodot.

Kauppakamari kannattaa siirtymistä yhteen järjestämislupaan sekä uuteen rahoitusmalliin. Myös tutkintojen määrän vähentäminen yksinkertaistaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Kauppakamari pitää tärkeänä, että ehdotus mahdollistaa joustavat opintopolut ja koulutusaikojen lyhenemisen. Jatkossa jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta voidaan tunnistaa ja tunnustaa aikaisemmin hankittu osaaminen sekä tehdä yksilöllinen suunnitelma puuttuvan osaamisen hankkimiseksi.

Laadukas ammatillisen koulutuksen toteuttaminen syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa. Työpaikoilla tapahtuva osaamisen hankkiminen ja osoittaminen korostuvat uudessa mallissa. Tämä lisää työmäärää yrityksissä ja työpaikoilla, esimerkkeinä opiskelijan ohjaaminen, osaamisen arviointi sekä yhteydenpito koulutuksen järjestäjän kanssa. Uudistuksen valmistelun yhteydessä ei ole riittävästi selvitetty työpaikkojen valmiuksia lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Kauppakamari esittää, että opetusministeriö asettaa kehittämisryhmän, joka arvioi monialaisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutumista. Esityksen jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten työpaikan ohjausrooli muuttuu verrattuna nykytilanteeseen?
  • Mitkä ovat reformin vaikutukset työpaikan resursseihin?
  • Miten varmistetaan laadukas ja työelämälähtöinen oppiminen työpaikoilla?

Koulutussopimus

Jatkossa työpaikoilla tapahtuva oppiminen toteutetaan koulutussopimuksella tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutussopimus kattaa kaikki työssäoppimisen muodot, joissa pohjana ei ole työsopimus.

Uudessakin mallissa koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjauksessa on käytettävissä tarvittavaa pedagogista asiantuntemusta.

Koulutussopimuksessa ovat esityksen mukaan sopijaosapuolina koulutussopimustyöpaikka koulutuksen järjestäjä ja opiskelija. Kauppakamari esittää, että koulutussopimukseen liittyvät oikeudelliset ja toiminnalliset vastuut ja velvoitteet sovitaan koulutuksen järjestäjän ja oppimisympäristönä toimivan työnantajan kesken. Opiskelija ei olisi koulutussopimuksen sopijaosapuoli, vaan opiskelijan osallistuminen työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen varmistetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman pohjalta.

Esityksessä todetaan, että koulutussopimuksen perusteella työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta ei maksettaisi korvausta koulutussopimustyöpaikalle. Kauppakamarin mielestä koulutussopimuksen perusteella työnantajalle tulisi kuitenkin voida maksaa valtionosuudesta katettavaa koulutuskorvausta. Tämä koskisi esimerkiksi tilanteita, joissa työpaikalla on tavallista suurempi vastuu opiskelijan ohjaamisesta. Koulutuskorvauksesta sopisivat koulutuksen järjestäjä ja koulutussopimuspaikan tarjoava työpaikka.

Oppisopimus

Ehdotuksen mukainen oppisopimusmalli tuo uusia koulutusmahdollisuuksia sekä opiskelijoille että yrityksille.

Oppisopimuskoulutusta voidaan järjestää vain koulutuksen järjestämisluvassa myönnettyihin tutkintoihin. Tämä on suuri muutos verrattuna nykytilaan, jossa oppisopimuskoulutusta voidaan järjestää kaikille aloille. Koulutuksen järjestämislupia myönnettäessä on huolehdittava siitä, että oppisopimuskoulutusta on tarjolla kaikille yritysten ja työelämän tarvitsemille tutkinnoille, osatutkinnoille ja ei-tutkintotavoitteiselle koulutukselle. Koulutuksen järjestämisluvan tulee myös jatkossa mahdollistaa oppisopimuskoulutuksen järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa omaa koulutustehtävää laajemmin.

Yrittäjän oppisopimus on tarkoitus toteuttaa jatkossa yrittäjän koulutussopimuksena, johon liittyy erityispiirteitä. Yrittäjän koulutussopimus on hyvä määritellä laissa omana kokonaisuutenaan.

Työpaikoilla tapahtuva osaamisen osoittaminen ja arviointi

Uudistuksen lähtökohtana on, että ammattitaito ja osaaminen osoitetaan näytöillä eli tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa. Osaamisen arvioinnista ja arvosanan antamisesta vastaisivat koulutuksen järjestäjän nimeämät henkilöt, joista toinen edustaisi koulutuksen järjestäjää ja toinen työelämää.

Työpaikalla järjestettävien näyttöjen määrän lisääntyminen lisää työnantajien työmäärää ja resurssien tarvetta sekä kustannuksia, esimerkiksi arvioijakoulutukseen osallistuminen ja näyttöjen järjestäminen työajalla. Esityksen jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten työnantajia tuetaan työpaikalla suoritettavien näyttöjen järjestämisessä ja osaamisen arviointitehtävässä.

Kauppakamari korostaa, että koulutuksen järjestäjää edustavalla henkilöllä tulee olla päävastuu siitä, että arvioinnissa noudatetaan tutkinnon ja koulutuksen perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita.

Ammatillisen koulutuksen joustavuus ja työelämävastaavuus

Nykyinen ammatillisen koulutuksen yksi heikkous on sen joustamattomuus hyödyntää erilaisia oppimis- ja kouluttautumismuotoja. Reformin jälkeen koulutussopimus, oppisopimuskoulutus sekä muut työelämään liittyvät oppimistavat (erilaiset x+y -mallit) voivat vuorotella tarpeen mukaan. Kauppakamari korostaa, että siirtyminen oppimismuodosta ja oppimistavasta toiseen pitää olla joustavaa.

Työelämätoimikunnat

Esitetty lainsäädäntö tähtää koulutuksen järjestämisen uudistamiseen ja tehostamiseen. Uudistaminen tulee ulottaa myös ammatillisen koulutuksen hallintoon. Kauppakamarin mielestä ehdotuksen mukaiset työelämätoimikunnat eivät ole tarpeellisia. Päätös- ja arviointivaltaa ammatillisessa koulutuksessa tulee johdonmukaisesti siirtää koulutuksen järjestäjille ja alueelliselle yritys- ja työelämälle, joka tuntee parhaiten työelämän tarpeet.

Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen laadun varmistaminen ja arviointi voidaan hoitaa tehokkaasti hyödyntämällä jo olemassa olevia ja HE:ssa ehdotettuja laadun hallintaan liittyviä mittareita ja palautejärjestelmiä. Työelämätoimikunnille kaavailtuja tehtäviä ja rooleja voisivat hoitaa esimerkiksi ennakointifoorumit, kansallisen koulutuksen arviointikeskus (KARVI), tutkintoja uudistavat työryhmät sekä alueelliset työelämän ja yritysten osaamisen kehittämiseen liittyvät foorumit. Arvioinnin oikaisupyynnöt voidaan antaa koulutuksen järjestäjän päätettäväksi.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli

Kauppakamari kannattaa siirtymistä nykyisestä kustannusten perusteella määräytyvästä rahoituksesta selvästi suorite- ja tulosperusteiseen rahoitusmalliin, joka koostuu perusrahoituksesta (50 %), suoriterahoituksesta (35 %), vaikuttavuusrahoituksesta (15 %) sekä erillisestä strategiarahoituksesta (0-4 %). Vaikuttavuusrahoituksen määräytymisessä tutkinnon suorittaneiden työllistymisen tulee olla tärkein kriteeri. Lisäksi jatko-opintoihin siirtyminen sekä opiskelija- ja työelämäpalaute ovat hyviä vaikuttamisrahoituksen mittareita.

Koulutuksen järjestämismuoto

Kauppakamari esittää selvitettäväksi, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä olisi tulevaisuudessa sama järjestämismuoto, jolloin koulutuksen järjestäjien toiminnan arviointi ja vertailtavuus helpottuisivat. Samassa yhteydessä tulisi selvittää, miten alueellista ja paikallista työelämän edustusta voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin oppilaitosten päätöksenteossa. Nykymallissa koulutuksen järjestämisestä voivat vastata kunnat, säätiöt tai yksityiset tahot. Siirtymäkauden jälkeen pääosa koulutuksen järjestäjistä voisi toimia esimerkiksi osakeyhtiömuodossa.

Muita huomiota reformista

Reformissa on pyrittävä minimoimaan yrityksille ja työpaikoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Koulutussopimuksiin ja oppisopimuskoulutukseen tarvitaan yhteiset, valtakunnallisesti sopimuspohjat. Lisäksi koulutussopimuksen konseptin ja ohjeistuksen pitää olla yhdenmukaista ja valtakunnallista siten, että digitaalisuutta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle siirtyvä työvoimakoulutus on esityksessä tulossa luvanvaraiseksi. Koulutuksen antajan pätevyyden arviointi on hoidettava näissä tapauksissa jollakin kevyemmällä menettelyllä kuin järjestämisluvan hakemisella. Vaihtoehtoisesti on luotava koulutuksen järjestäjiä kannustava järjestelmä, jossa ne voivat ostaa koulutusta ulkopuolista yksityisiltä ja julkisilta kouluttajilta.

Ammatillisten erikoisoppilaitosten toimintaedellytykset tulee turvata uudessa mallissa. Ammatillisilla erikoisoppilaitoksilla on tärkeä tehtävä elinkeinoelämän tarvitseman osaamisen ylläpitäjinä ja kehittäjinä. Esimerkkinä Turun Meyerin telkan oppilaitos, joka kouluttaa käytännön osaajia meriteollisuuden tarpeisiin. Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä, vaikka kaikilla erikoisaloilla ei ole olemassa virallisia tutkintoja. Kauppakamari esittää, että erikoisoppilaitoksille, joilla ei ole suoraa tutkintokoulutusta, tulee olla tarjolla erityinen koulutustehtävä ja siihen liittyvä rahoitus.

Ennakoinnista lakiesityksessä on linjattu melko väljästi. Koulutustarpeen ennakointiin liittyvät järjestelmät tulisi sitoa selkeästi osaksi ammatillisen koulutuksen uudistusta.

Lakiesityksessä esitetään, että koulutuksen järjestäjän opetus- ja tutkintokieli määrätään järjestämisluvassa. Tutkintokieli voi olla suomi tai ruotsi. Jos koulutuksen järjestäjä on kaksikielinen, niin opetus- ja tutkintokieliä olisivat suomi ja ruotsi, mikä on erityisen tärkeä asia kaksikielisillä alueilla.

KESKUSKAUPPAKAMARI

Risto E.J. Penttilä
toimitusjohtaja

  • Lausunnon saaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Lausunnon pvm: 19.12.2016
  • Kirjoittaja: Pirjo Liukas
  • Titteli: Kehityspäällikkö
Muokattu 19.12.2016