HE laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Keskuskauppakamari on antanut kauppakamareja kuultuaan 25.4.2017 lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistukseen liittyvä lausunto on laadittu kyselylomakkeelle. Esitys sisältää kaksi lakiehdotusta: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa.

TAUSTATIEDOT (kysymykset 1-4)

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3)

5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja?

☒   kyllä pääosin

6) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lakiesitys on laadittu huolella laajassa valmistelussa. Lain tavoitteet ovat kannatettavia ja niissä on huomioitu elinkeinoelämän ja alueiden etu mm. taloudellisesta kasvusta, työllisyydestä ja aluekehityksestä. Tästä huolimatta tavoitteiden toimeenpanoon liittyy useita riskejä.

7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita?

☒   kyllä pääosin

8) Mahdollinen sanallinen perustelu

Esityksessä rakennetaan toimintamalli, jossa maakunnilla on laaja päätäntävaltaa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Tämä parantaa aluelähtöisen kehittämistyön mahdollisuuksia. Uudenmaan erillisratkaisu ei kuitenkaan ole linjassa muun Suomen rakenteen kanssa.

Keskuskauppakamari pitää kannatettavana linjauksena, että markkinaehtoisuutta lisätään palvelutuotannossa ja palvelun järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan. Tuottamalla kasvupalvelut ensisijaisesti monituottajamallilla voidaan ehkäistä palvelutuotannon monopolisoitumista.ja edistää toisaalta asiakkaan valinnanvapauden toteutumista ja toisaalta pienten yritysten mukana oloa palveluntuottajana. Keskuskauppakamari ehdottaa kansallisesti ja maakunnan omavalvonnassa seurattavaksi kriteeriksi/indikaattoriksi palveluntuottajien määrää. Esitys ei toteudu suunnitellusti, mikäli markkinaehtoisuutta lisätään vain yhtiöittämällä maakunnan palveluja.

Keskuskauppakamari pitää siirtymäaikaa kasvupalvelujen monituottajamalliin liian pitkänä. Keskuskauppakamarin arvion mukaan yhtiöittämistä pitäisi tehdä nopeammassa aikataulussa ja monituottajamalliin siirtyä selvästi ennen vuotta 2024.

9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin?

☒   kyllä pääosin

10) Mahdollinen sanallinen perustelu

Jo nyt on avattu palveluntuottajamarkkinoita ja esimerkiksi kehittämispalveluita ostetaan yrityksiltä. Markkinoilta ostetaan noin 200–250 miljoonan euron arvosta kasvupalveluja, kun esityksessä potentiaali nähtiin 400 miljoonaksi euroksi. Tätä kehitystä olisi periaatteessa mahdollista jatkaa myös nykyrakenteessa, mutta nykyrakenteessa lisäkasvu saattaisi olla hitaampaa kuin uudella mallilla. Muutosvauhdin nopeutta on kuitenkin vaikea arvioida, koska kasvupalvelumarkkinoiden kehittymisen lähtökohdat ja lähiajan potentiaali ovat hyvin erilaiset eri alueella. Tämä tuli esille myös kasvupalvelumarkkinoita koskevassa tutkimuksessa. Monituottajamalli on uudistuksessa kuitenkin merkittävä muutos.

Nykymalliin verrattuna palveluntuottajamarkkinoiden laajempi avaaminen ja monituottajamallin nykyistä systemaattisempi käyttöönotto sekä yritys- että työvoimapalveluissa voi vaikuttaa myönteisesti uudenlaisten, asiakkaan kannalta räätälöidympien palvelujen syntymiseen.

Päätäntävallan antaminen maakunnille kasvupalveluissa edellytti myös poliittista linjausta maakuntien itsehallinnosta ja maakunnalle lakiin kirjattuja tehtäviä. Tämä eroaa merkittävästi nykytilanteesta.

11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3

Esityksen vaikutukset (HE, luku 4)

12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla?

☒   ei pääosin

13) Mahdollinen sanallinen perustelu

Keskuskauppakamarin mukaan lakiesitys on muotoiltu itsehallinnollisille maakunnille ja riittävän väljäksi, jolloin se antaa maakunnille liikkumavaraa. Liikkumavara voi kuitenkin johtaa epäyhtenäiseen toteutukseen, jolloin syntyy palvelujen eriytymistä alueiden välillä ja sekä hyviä että huonoja käytäntöjä.

Parhaimmillaan kasvupalvelujen kokoaminen ELY:stä, TE-toimistosta ja maakunnan liitosta voi selkeyttää palvelujen ohjausta, kun järjestäjätahoja on vähemmän. Palveluista voi tulla myös nykyistä paremmin eri asiakasryhmille räätälöityjä ja vaikuttavampia. Keskuskauppakamari pitää kuitenkin tärkeää, että palveluiden vaikuttavuutta seurataan. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että rahoitus ei ole pääasiassa korvamerkittyä, vaan yleiskatteellista (rakennerahastojen osalta kasvupalvelurahoitus on kuitenkin kohdennettua).

Uusi hajautetumpi toimintamalli voi myös johtaa siihen, että käsittely- ja maksatusajat voivat joillakin alueilla pidentyä nykyisestä ja päätöksien yhdenmukaisuus vähentyä kun tehtävien keskittämisjärjestelyjä ja tulosohjausta puretaan. Keskuskauppakamari on tuonut esille valmistelussa käsittelyaikojen seurannan tärkeyttä ja tämä on mainittu maakunnan omavalvontaa käsittelevässä kohdassa. Tämän lisäksi käsittely- ja maksatusaikoja pitäisi seurata myös maakuntien välillä. Nykymallissa käsittelyaikoja on saatu kurottua, toimintaa yhtenäistettyä ja resursseja säästettyä sillä, että määrättyjä toimintoja on keskitetty määrättyihin elyihin ja liittoihin. Myös jatkossa maakuntien pitäisi tehdä yhteistyötä/toimintojen keskittämistä tarkoituksenmukaisissa palvelukokonaisuuksissa ja aluekehitystyössä. Erityisen tärkeää yhteistyö on työvoiman liikkuvuuden edistämisessä. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2016-selvityksessä ilmenneeseen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan tarttuminen on Suomen kilpailukyvylle ja alueiden elinvoimalle ensiarvoisen tärkeää. Työvoiman liikkuvuus ei saa vaarantua uusien hallinnollisten raja-aitojen tai rahanjakoperiaatteiden vuoksi.

Järjestelmämuutoksissa on aina riski kustannusten kasvuun esimerkiksi tietojärjestelmämuutosten ja kilpailuttamisesta syntyvien kustannusten myötä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä toisaalta, että julkisen talouden hoito hoidetaan huolella ja toisaalta sitä, että hallinto- ja järjestelmämuutoksista huolimatta yritysten ja asiakkaiden maksut pidetään kohtuullisina. Lakiin on kirjattu esimerkiksi yritysten osalta vain, että aloittavan yrityksen palvelut pitää olla maksuttomia (ks. 1 luku 4 § ja 5 §).

Keskuskauppakamari pitää välttämättömänä, että muutoksiin valmistaudutaan huolellisella riskien- ja kustannustenhallinnalla, jotta tässä ei toistu vastaavat ongelmat kuin Kansaneläkelaitoksen toimeentuloturvan myöntämisen kohdalla.

14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4

Uudistuksella on todellinen mahdollisuus edistää palveluiden digitalisaatiota. Digitalisaation edistämisessä tukeutuminen valtakunnallisiin alustoihin voi olla perusteltuaja tämä helpottaa myös uusien palveluntuottajien markkinoillepääsyä. Keskuskauppakamari pitää kuitenkin tärkeänä, että järjestelmät eivät jäykistä palvelutuotantorakennetta eivätkä näin estä uusia palveluinnovaatiota.

Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että digitalisaatiota edistetään myös viranomaisverkkoa kehittämällä. Samalla on syytä varmistaa, että alueelliset erot laajakaistayhteyksien tasossa eivät muodosta palvelujen saavutettavuuden esteeksi. Samoin on huomioituva palvelujen digitaalisen saavutettavuuden kannalta haasteelliset asiakasryhmät

Asian valmistelu (HE, luku 5)

15) Vapaamuotoiset huomiot

Keskuskauppakamari pitää erittäin positiivisena, että työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut lakiesitystä aidossa kumppanuusyhteistyössä alusta lähtien. Selkeänä lähtökohtana on ollut maakuntien itsehallinto ja markkinoiden avaaminen. Uudenmaan erillisratkaisu on kuitenkin tullut annettuna ratkaisuna ja valmistelu tässä on ollut suljettua ilman asiakastarkastelua.

KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN

Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 §)

16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1

Keskuskauppakamari pitää perusteltuna, että lakiin ei kirjata yksittäisiä palveluja eikä palvelujen vähimmäistasoa. Palvelukokonaisuuksien pitää kuitenkin noudattaa lain tavoitteita esim. edistää työllisyyttä. Väljä muotoilu antaa maakunnalle itsehallintoon kuuluvaa liikkumavaraa.

Kasvupalvelujen rahoitus ja palvelujen maksullisuus:

Lakiin on kirjattu esimerkiksi yritysten osalta vain, että aloittavan yrityksen palvelut pitää olla maksuttomia (ks. 1 luku 4 § ja 5 §). Keskuskauppakamari pitää tärkeänä toisaalta, että julkisen talouden hoito hoidetaan huolella ja toisaalta sitä, että hallinto- ja järjestelmämuutoksista huolimatta yritysten ja asiakkaiden maksut pidetään kohtuullisina.

17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1

Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 §)

18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 §)?

☒   kyllä pääosin

19) Mahdollinen sanallinen perustelu

Aluekehittämisvastuuta on valtiolla, maakunnalla ja kunnalla. Maakunnalla ei ole kuitenkaan yleistä toimialaa, vaan toimiala määräytyy lailla.

Vaikka vastuita on lakiesityksessä tarkennettu, niin lakiesitys ei poista eri toimijoiden päällekkäistä toimintaa. Esimerkiksi kuntien elinkeinopolitiikassa ja elinvoimatehtävissä (erityisesti aloittavan yrityksen palvelut) ja maakuntien kasvupalveluissa on päällekkäisyyttä. Samoin valtiolla ja maakunnille annettavissa tehtävissä on päällekkäisyyttä erityisesti kansainvälisten palveluiden osalta. Samankaltainen tehtäväkenttä ei kuitenkaan ole välttämättä ongelma, mikäli työnjako on selkeää, toiminta on toisiaan täydentävää ja tukevaa (esim. kuntien ja maakuntien elinkeinopolitiikka) ja palveluketjun toimivuutta ja saumakohtia on tarkasteltu asiakasnäkökohdasta.

20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 §)?

☒   kyllä pääosin

21) Mahdollinen sanallinen perustelu

Aluekehittämisen resursseista merkittävä osa tulee EU:n rakennerahastoista saatavasta rahoituksesta ja sen kansallisesta osuudesta. Nykyisellä ohjelmakaudella omaksuttuja toimintatapoja rakennerahastoasioiden keskittämisestä (nyt keskitetty neljään RR-elyyn) voisi tarvittaessa jatkaa maakuntien sopimuksella, koska keskittämisellä voidaan säästää hallinnollisia kuluja. Yritysten kannalta on toisaalta hyvä, jos päätöksenteko on lähellä yritystä.

Keskuskauppakamari pitää ehdottoman tärkeänä, että rakennerahastotukien hakeminen ei missään nimessä hankaloidu tai käsittely- tai maksatusajat pitene, sillä nämä vaikuttavat myös rakennerahastovarojen käyttöön ja imagoon sekä muun muassa yritysten osuuteen tukien käyttäjänä. Mikäli näitä aluekehittämiseen ja kasvupalveluihin suunnattuja varoja ei käytetä, ne palautuvat EU:lle.

22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2

23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2

Lakiesityksen maakuntien yhteistyöryhmää koskevaan pykälään pitäisi tarkentaa kumppanuusperiaatetta. Laissa pitäisi mainita niin kutsuttujen sosiaalipartnereiden ml. elinkeinoelämän järjestöjen osallistuminen maakuntien yhteistyöryhmien työhän.

Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 §)

24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? 

☒   kyllä pääosin

25) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lain tavoitteiden onnistuminen riippuu pitkälti toimeenpanosta maakunnassa. Erityisesti maakunnan hankintaosaamiseen pitäisi panostaa. Maakunnan pitää valittavalla toimintatavallaan edistää monituottajamalliin siirtymistä ja pk-yritysten mahdollisuuksia toimia palveluntarjoajina. Todennäköisesti pienten yritysten mukana edistäisi parhaiten palvelusetelimalli, joka perustuu asiakkaan valinnanvapauteen. Toimintatavasta riippumatta, palveluprosesseja ei saa määrittää niin tarkasti, että ne itsessään estävät erikokoisten yritysten mukanaolon ja palveluinnovaatioiden synnyn.

26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää?

☒   ei

27) Mahdollinen sanallinen perustelu

Keskuskauppakamari pitää perusteltuna, että lakiin ei kirjata yksittäisiä palveluja eikä palvelujen vähimmäistasoa. Palvelukokonaisuuksien pitää kuitenkin noudattaa lain tavoitteita esim. edistää työllisyyttä. Väljä muotoilu antaa maakunnalle itsehallintoon kuuluvaa liikkumavaraa.

28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin?

☒   ei kantaa

29) Mahdollinen sanallinen perustelu

30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3

31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3

Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 §)

32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan?

☒   kyllä

33) Mahdollinen sanallinen perustelu

Keskuskauppakamari pitää kannatettavana linjauksena, että markkinaehtoisuutta lisätään palvelutuotannossa ja palvelun järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan. Kannatettavaa on myös linjaus siitä, että maakunta tuottaa kasvupalveluja vain markkinapuutetilanteessa. Markkinapuutetilanteiden tulkinta voi kuitenkin osoittautua haasteelliseksi. Laissa olisi hyvä luetella keinot markkinapuutetilanteiden toteamiseksi. Maakunta voisi myös tehdä hankintalain mukaisen avoimuusilmoituksen markkinapuutetilanteessa, jossa ilmoitetaan maakunnan suunnitellusta kasvupalvelutuotannosta markkinapuutteen vuoksi. Keskuskauppakamari ehdottaa myös kansallisesti ja maakunnan omavalvonnassa seurattavaksi kriteeriksi/indikaattoriksi palveluntuottajien määrää. Esitys ei toteudu suunnitellusti, mikäli markkinaehtoisuutta lisätään vain yhtiöittämällä maakunnan palveluja. Keskuskauppakamari pitää siirtymäaikaa kasvupalvelujen monituottajamalliin liian pitkänä.

34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 § Hallintomenettely ja julkisuus)?

☒   ei kantaa

35) Mahdollinen sanallinen perustelu

36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen?

☒   kyllä

37) Mahdollinen sanallinen perustelu

Laki mahdollistaa asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen, mutta ratkaisevaa on onnistuminen toimeenpanossa. Tuottamalla kasvupalvelut ensisijaisesti monituottajamallilla voidaan edistää asiakkaan valinnanvapauden toteutumista ja toisaalta pienten yritysten mukana oloa palveluntuottajana. Keskuskauppakamari ehdottaa kansallisesti ja maakunnan omavalvonnassa seurattavaksi kriteeriksi/indikaattoriksi palveluntuottajien määrää. Esitys ei toteudu suunnitellusti, mikäli markkinaehtoisuutta lisätään vain yhtiöittämällä maakunnan palveluja.

38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4

39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4

Lakiesityksen 23 pykälää pitäisi muotoilla uudelleen. ”Maakunnallisten kasvupalveluiden tuottaja ei voi olla julkisisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 15 pykälässä tarkoitettu sidosyksikkö, jonka kunta omistaa.

Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 §}

40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5

41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5

Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 §}

42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä?

☒   kyllä pääosin

43) Mahdollinen sanallinen perustelu

44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa?

☒   ei kantaa

45) Mahdollinen sanallinen perustelu

46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 §:n omavalvonta?

☒   ei pääosin

47) Mahdollinen sanallinen perustelu

Maakuntien itsehallinnon vuoksi valtion mahdollisuudet ohjata koordinoidusti toimintaa tiettyyn suuntaan ovat aikaisempaa rajoitetummat, sillä etukäteisestä tulosohjauksesta luovutaan ja rahoitus on pääasiassa yleiskatteellista. Tästä syystä maakuntien omavalvonnan (20 §) ja seurannan mittareiden kehittäminen on erityisen tärkeää. Myös valtion ja maakuntien alueiden kehittämisen keskustelut ovat tärkeässä asemassa. Keskuskauppakamari pitää julkisten varojen käytön näkökulmasta myös tarpeellisena, että toiminnan tuloksellisuutta seurataan yli maakuntarajojen.

Lakiesityksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriöllä olisi oikeus tehdä maakuntiin valvontakäyntejä. Keskuskauppakamari pitää tätä perusteltuna. Lakiin olisi lisäksi lisättävä se, että Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on oikeus valvoa maakunnan kasvupalveluiden tuottamisen kilpailuvaikutuksia. Tämä on perusteltua, koska kilpailulaki antaa jo mahdollisuuden puuttua kunnan tai valtion kilpailua vääristävään toimintaan.

48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti?

☒   kyllä pääosin

49) Mahdollinen sanallinen perustelu

Esityksessä on tunnistettu joitakin selkeästi keskitettäviä tehtäviä kuten oleskelulupapäätökset.

50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6

51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6

Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 §)

52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019?

☒   kyllä

53) Mahdollinen sanallinen perustelu

Vastaaja edustaa kauppakamareita, jotka toimivat koko maassa. On selvää, että kasvupalvelumarkkinoiden rakentaminen vie aikaa ja on eritahtista eri puolella Suomea. Potentiaalia on kuitenkin paljon. Erityisesti työvoimapalveluihin voi syntyä uutta markkinaehtoista toimintaa.

54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä?

☒   kyllä pääosin

55) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lakiesityksen muotoilu on pääosin oikeansuuntainen, mutta on todennäköistä, että markkinapuutteen toteamisesta syntyy epäselvyyksiä ja tulkintaongelmia. Tästä syystä markkinapuutetilannekohtaa olisi syytä tarkentaa. Laissa olisi hyvä luetella keinot markkinapuutetilanteiden toteamiseksi. Maakunta voisi myös tehdä hankintalain mukaisen avoimuusilmoituksen markkinapuutetilanteessa, jossa ilmoitetaan maakunnan suunnitellusta kasvupalvelutuotannosta markkinapuutteen vuoksi.

56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema?

☒   ei kantaa

57) Mahdollinen sanallinen perustelu

58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7

Keskuskauppakamari pitää siirtymäaikaa kasvupalvelujen monituottajamalliin liian pitkänä.

59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7

Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa

60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen

Keskuskauppakamari pitää Uudenmaan erillisratkaisun suurimpana riskinä sitä, että se rapauttaa koko uuden hallintomallin. Pääkaupunkiseudun suurimpien kuntien lisäksi myös muissa Suomen kasvukeskuksissa halutaan omaa erillisratkaisua, joka taas synnyttävät uusia palvelurajapintoja. Tästä syystä tähän ei pitäisi mennä.

Lähtökohtaisesti Uudenmaan erillisratkaisu ei tuo asiakkaiden kannalta mitään lisäarvoa. Mikäli kaikki Uudenmaan kunnat eivät tule mukaan kuntayhtymään, syntyy myös turhaa ja ylimääräistä hallintoa ja useita palvelurajapintoja yrityksille sekä resurssien mahdollista päällekkäistä käyttöä/ päällekkäistä palvelutuotantoa. Kaikki Uudenmaan kunnat tulisi ainakin saada mukaan kuntayhtymään.

Esityksessä kuntayhtymän ulkopuolelle jäävät kotouttamisen palvelut, jotka ovat maakunnan tehtävänä. Kotouttamispalvelut tulisivat kuntayhtymään siltä osin, kun ne liittyvät lähellä työelämää /työllistymistä oleviin ulkomaalaisiin (nykyinen TE-toimiston palvelulinjan 1 asiakkaat). Mikäli Uudenmaan suurten kuntien erillisratkaisuun kuitenkin päädytään, tulisi huomioida pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrä. Uudenmaan kuntayhtymän uudeksi erityistehtäväksi tulisi määritellä lähellä työelämää olevien maahanmuuttajien (ammattiosaajat, korkeakoulutetut, alueen korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden sitominen Suomeen, työperäinen maahanmuutto) työllistymisen nopeuttaminen avoimille työmarkkinoille. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ns. yhden luukun periaatetta ”International House Helsinki” erilaisille lupa-asioille ja palveluohjaukselle yhteistyössä vastuuviranomaisten kanssa. Harkittavana mahdollisuutena olisi tällöin myös TEAM Finland toiminnan keskittäminen Uudellamaalla kuntayhtymään.

61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen

1 § Lain tarkoituksena on turvata laadukkaat kasvupalvelut ja asiakkaiden tasavertainen kohtelu Uudellamaalla. Laissa on sisäinen ristiriita, koska silloin ei pitäisi perustaa uutta hallinnollista kuntayhtymää, jossa kaikki Uudenmaan kunnat eivät lähtökohtaisesti ole mukana.

7 § Pykälässä todetaan, että kuntayhtymällä on velvollisuus toimia yhteistyössä maakunnan ja kuntayhtymän ulkopuolisten kuntien kanssa. Epäselvää, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan – mikä on konkreettinen osoitus yhteistyöstä?

Vapaa sana

62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?

 

  • Lausunnon saaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
  • Lausunnon pvm: 25.4.2017
  • Kirjoittaja: Kaisa Saario
  • Titteli: Asiantuntija
Muokattu 25.4.2017