Lausunto valtiovarainvaliokunnalle: CCTB ja CCCTB 14.12.2016 ja lausunnon täydennys 19.12.2016

Eduskunta
Verojaosto
U 65/2016 vp
U 66/2016 vp
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄSTÄ EDUSKUNNALLE EHDOTUKSESTA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI YHTEISESTÄ YHTIÖVEROPOHJASTA JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI YHTEISESTÄ YHDISTETYSTÄ YHTIÖVEROPOHJASTA

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa komission ehdotuksista, jotka koskevat Euroopan unionin yritysverojärjestelmän yhtenäistä-mistä (Common Corporate Tax Base, CCTB ja Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB).

Komission ehdotukset yhteisestä yhtiöveropohjasta ja yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropoh-jasta on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa niin, että ensin otettaisiin käyttöön yhteiset säännöt yritysten veropohjan laskemiselle (CCTB). Ehdotuksen toisessa vaiheessa yritysten verotettava tulo jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken erikseen määritellyn jakoavaimen perusteella (CCCTB). Järjestelmä olisi pakollinen konserneille, joiden vuosittainen liikevaihto on yli 750 mil-joonaa euroa.

Komission ehdotukset yhteisestä yhtiöveropohjasta ja yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropoh-jasta pohjautuvat vuonna 2011 annettuun yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa koskevaan di-rektiiviehdotukseen, jonka tarkoituksena oli parantaa yritysten toimintaympäristöä sisämarkki-noilla. Nyt annetuilla direktiiviehdotuksilla pyritään tämän lisäksi ehkäisemään aggressiivista verosuunnittelua.

Keskuskauppakamari esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa:

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Euroopan unionin toimivallan käyttöä säädellään toissijaisuusperiaatteella ja suhteellisuusperi-aatteella. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni on oikeutettu ryhtymään toimiin silloin, kun tavoitteet voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin kuin kansallisen lainsäädännön tasolla. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toi-minnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Komission esitykset yhteiseksi yhtiöveropohjaksi ja yhteiseksi yhdistetyksi veropohjaksi sisäl-tävät Keskuskauppakamarin käsityksen mukaan elementtejä, jotka ovat toissijaisuusperiaat-teen ja suhteellisuusperiaatteen vastaisia. Tällaisia elementtejä ovat järjestelmän pakollisuus tietyn kokoluokan konserneihin kuuluville yrityksille sekä yhteisen yhdistetyn veropohjan mukai-nen verotulojen jako eri valtioiden kesken.

Järjestelmän pakollisuus

Komission esityksen mukaisesti ehdotetuille järjestelmille on asetettu kaksi keskeistä tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on luoda sisämarkkinoille kasvua ja työpaikkoja, ja toinen tavoite on eh-käistä aggressiivista verosuunnittelua. Järjestelmän pakollisuus tietyn kokoluokan konserniin kuuluville yrityksille liittyy tavoitteeseen ehkäistä aggressiivista verosuunnittelua.

Aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisen kannalta pidetään keskeisenä sitä, että yritykset eivät pääse hyödyntämään eri valtioiden erilaisista verojärjestelmistä johtuvia aukkoja ja/tai ns. tuplaetuja. Tästä näkökulmasta unionin tasoisella yhtenäisellä sääntelyllä voidaan saavuttaa tavoitteita, joita kansallisella sääntelyllä ei voida saavuttaa. Olennaista on kuitenkin tarkastella sitä, minkälaista sääntelyä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.

Kuten valtioneuvoston kirjelmässä U 65/2016 todetaan, ehdotetun järjestelmän pakollisuutta tulee tarkastella suhteessa aikaisemmin tänä vuonna hyväksyttyyn veronkiertodirektiiviin. Hy-väksytty direktiivi sisältää useita toimia veronkierron estämiseksi. Koska verokiertodirektiivin implementointi on vasta käynnissä, ei tällä hetkellä voida perusteellisesti arvioida, missä määrin jo päätetyillä toimilla saavutetaan niitä tavoitteita, joita nyt esitetyille järjestelmille on asetettu.

Koska aggressiivista verosuunnittelua ja veron kiertämistä voidaan estää vähäisemmillä toimilla kuin kokonaisesta pakollisesta verojärjestelmästä säätämällä ja koska tällaisista kokonaista ve-rojärjestelmää vähäisimmistä toimista on unionin tasolla jo sovittu, pitää Keskuskauppakamari komission esitystä järjestelmän pakollisuudesta toissijaisuusperiaatteen sekä suhteellisuuspe-riaatteen vastaisena. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan yhteisen yhtiöveropohjan tu-lisi olla vapaaehtoinen järjestelmä, jonka yritykset voisivat ottaa halutessaan käyttöön.

Vapaaehtoisella järjestelmällä voidaan edistää Euroopan unionin kilpailukykyä, mikä on järjes-telmän alkuperäinen tavoite. Vapaaehtoinen yhteinen yhtiöveropohja voisi poistaa tuloverotuk-sen osalta kaupan esteitä sisämarkkinoilla ja parhaimmillaan vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttäisi kuitenkin käytännössä sitä, että jäsen-maat soveltaisivat yhteisestä yhtiöveropohjasta annettavaa direktiiviä yhdenmukaisesti, mikä voi osoittautua käytännössä mahdottomaksi vaatimukseksi. Todennäköisempää onkin, että eri EU-valtioiden veroviranomaiset tulkitsisivat yhteisen yhtiöveropohjan säännöksiä eri tavalla, jol-loin ehdotetun järjestelmän edut voisivat jäädä vähäisemmiksi kuin on arvioitu.

Keskuskauppakamari pyytää eduskuntaa ottamaan kannanmuodostuksessaan myös huomi-oon, että pakollisena sovellettava järjestelmä siirtäisi keskeisen veropoliittisen työkalun eli yh-tiöveropohjan määrittämisen kansallisen päätöksentekovallan ulottumattomiin Euroopan uni-onille. Suomen mahdollisuus toteuttaa omaa veropolitiikkaa kaventuisi näin huomattavasti.

Verotulojen jakaminen (CCCTB)

Komission esitys yhteisestä yhdistetystä veropohjasta sisältää jakokaavan, jonka mukaan ve-rotulot jaetaan eri valtioiden kesken myynnin, työvoiman ja omaisuuserien perusteella. Jako-kaava ei ota huomioon aineetonta omaisuutta tai palvelutoimialojen erityispiirteitä, mitä voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena lähtökohtana. Ehdotettuun jakokaavaan liittyy useita avoimia määritelmiä, joita ilman lopullisia vaikutuksia yrityksille ja valtioille on vaikea arvioida.

Käytännössä yhteisen yhdistetyn veropohjan sisältämän jakoavaimen soveltaminen johtaisi sii-hen, että Suomen veropohja pienenisi merkittävästi ja suomalaisten yritysten verorasitus kas-vaisi olennaisesti. Ehdotus on siten sekä Suomen valtion että suomalaisten yritysten kannalta epäedullinen.
Verotulojen jakamista koskevaa sääntelyä ei voitane pitää toissijaisuusperiaatteen ja suhteelli-suusperiaatteen mukaisena toimenpiteenä. Aggressiivista verosuunnittelua voidaan estää ja on jo estetty ehdotusta vähäisemmillä toimilla.

Ehdotusten vaikutuksista

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan annetut ehdotukset ovat vielä monilta osin kes-keneräisiä. Tämän vuoksi ehdotusten pohjalta on vaikea vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, miten ehdotukset tulisivat vaikuttamaan yritysten verotukseen kokonaisuutena. Selvää kuitenkin on, että esimerkiksi ehdotetut poistosäännökset kiristäisivät merkittävästi teollista tuo-tantotoimintaa harjoittavien yritysten verotusta. Esitys voisi yritysten esittämien alustavien arvi-oiden mukaan johtaa siihen, että verotuksessa vähennyskelpoisten poistojen määrä puolittuisi tai vähenisi jopa vieläkin enemmän.
Jos esityksen käsittelyä jatketaan, tulisi jo jatkokäsittelyn alkuvaiheessa arvioida kattavasti jat-kokäsittelyn pohjana olevan esityksen vaikutuksia yrityksille. Arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon myös se, miten esitykset vaikuttavat konserneihin, joilla on toimintaa myös EU:n ulkopuolisissa valtioissa. Lisäksi ehdotusten vaikutukset tällä hetkellä voimassa olevaan yritysverojärjestel-mään tulisi selvittää.

KESKUSKAUPPAKAMARI
Ann-Mari Kemell
Johtaja


Eduskunta
Verojaosto
U 65/2016 vp
U 66/2016 vp

LAUSUNNON TÄYDENNYS KOSKIEN VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄÄ EDUSKUNNALLE EHDOTUKSESTA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI YHTEISESTÄ YHTIÖVEROPOHJASTA JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI YHTEISESTÄ YHDISTETYSTÄ YHTIÖVEROPOHJASTA

Keskuskauppakamari antoi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 14.12.2016 lausunnon komission ehdotuksista, jotka koskevat Euroopan unionin yritysverojärjestelmän yhtenäistämistä (Common Corporate Tax Base, CCTB ja Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB).

Lausunnossaan Keskuskauppakamari toi ensisijaisesti esille ehdotusten suhteen Euroopan unionin toimivallan käyttöä säätelevään toissijaisuusperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen. Annetussa aikataulussa ei ollut mahdollista kommentoida komission esitysten yksityiskohtaista sisältöä ja Keskuskauppakamarin käsityksen mukaan tässä vaiheessa valtioneuvoston kirjelmänkin tarkoituksena oli selvittää ehdotusten suhdetta mainittuihin periaatteisiin.

Keskuskauppakamari esitti 14.12.2016 antamassaan lausunnossa, että jos esityksen käsittelyä jatketaan, tulisi jo jatkokäsittelyn alkuvaiheessa arvioida kattavasti jatkokäsittelyn pohjana olevan esityksen vaikutuksia yrityksille.

Keskuskauppakamari pyytää valtiovarainvaliokunnan verojaostoa ottamaan huomioon antamansa lausunnon täydennyksenä seuraavaa:

Jos esityksen käsittelyä jatketaan, tulisi Keskuskauppakamaria sekä muita elinkeinoelämää ja yrityksiä edustavia järjestöjä kuulla kattavasti komission esittämien direktiiviluonnosten mukaisesta sääntelystä ja sen vaikutuksista yrityksille. Tässä vaiheessa järjestöt ovat pystyneet vasta esittämään näkemyksensä esitysten ongelmallisesta suhteesta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen.

KESKUSKAUPPAKAMARI
Ann-Mari Kemell
Johtaja

  • Lausunnon saaja: Eduskunta, Verojaosto
  • Lausunnon pvm: 19.12.2016
  • Kirjoittaja: Ann-Mari Kemell
  • Titteli: Johtaja, Keskuskauppakamari
Muokattu 13.1.2017