Pikaluottosääntelyn kehittämisvaihtoehdot

Oikeusministeriö on pyytänyt 20.2.2017 Keskuskauppakamarilta lausuntoa arviomuistiosta, joka koskee pikaluottosääntelyn kehittämisvaihtoehtoja. Lausunto pyydettiin antamaan sähköisesti, lausuntopalvelu.fi – sivuston kautta, vastaamalla lausunnonantajille esitettyihin kysymyksiin.

Keskuskauppakamari vastasi lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin seuraavalla tavalla:

Korkokatto

Muistion mukaan korkokatto olisi syytä laajentaa koskemaan myös 2000 euron suuruisia ja sitä suurempia luottoja ilman soveltamisalapoikkeuksia. Lisäksi pyydettiin ottamaan kantaa siihen, olisiko korkokatto syytä asettaa näiden luottojen osalta nykyistä korkokattotasoa alemmalle tasolle.

Keskuskauppakamari kannatti sitä, että korkokattoa laajennettaisiin koskemaan myös suurempia luottoja. Sen sijaan Keskuskauppakamari ei kannattanut sitä, että korkokatto asetettaisiin suuremmissa luotoissa nykyistä korkokattotasoa alemmalle tasolle.

Korkokaton osalta Keskuskauppakamari totesi vielä, että korkokatto ei yksin auta ylivelkaantuneisuusongelman ratkaisemisessa. Huomiota tulisi entistä enemmän kiinnittää kuluttajien omaan taloudenhallintaan. Lisäksi olisi syytä harkita ns. positiivisen luottotietorekisterin kehittämistä. Keskuskauppakamari katsoo, että korkokaton on syytä olla yhdenmukainen riippumatta luoton koosta.

Muuna kuin korkona pidettäviä luottokustannuksia koskevan sääntelyn tiukentaminen

Muistiossa todettiin, että todellinen vuosikorko ei aina anna täysin oikeaa kuvaa luottokustannusten tasosta, mikäli luotonantaja perii kuluttajalta muuta kuin korkona perittäviä luottokustannuksia. Muistiossa esitettiin harkittavaksi näiden rajoittamista sekä esitettiin tähän erinäisiä malleja, joita lausunnonantajia pyydettiin arvioimaan.

Keskuskauppakamari totesi tältä osin, että mikäli sääntelyä päädytään tiukentamaan, tulee sääntelyn olla mahdollisimman selkeää ja se ei saa antaa aihetta tulkinnanvaraisuuksiin. Läpinäkyvyys sinänsä on aina hyvästä.

Korkokattosäännöksen rikkominen

Muistiossa ehdotetaan harkittavaksi korkokaton rikkomisen sopimusoikeudellisten seuraamusten ankaroittamista yleisesti siten, ettei kuluttajalla olisi korkokaton rikkomistilanteissa velvollisuutta maksaa luottokustannuksia lainkaan.

Keskuskauppakamari totesi, että lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisellään kohtuuttomien luottokustannusten sovittelun, joten erillinen sääntely ei ole tarpeen. Riittävä seuraamus säännösten rikkomisesta on se, että korkokaton ylittäviä kuluja ei voida periä. Mikäli sääntelyyn päädytään, tulee ottaa huomioon se, että joissain yksittäistapauksissa (yksityishenkilön myöntämät vertaislainat, hyvin pieni ylitys) seuraamus voi olla kohtuuttoman ankara.

Vertaislainasaatavien viivästys- ja perintäkulut

Vertaislainat rinnastetaan nykyisin kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevassa sääntelyssä kuluttajaluottoihin. Muistiossa katsotaan, että vertaislainat olisi syytä huomioida vastaavalla tavalla korkolain tahdonvaltaisuutta koskevassa pykälässä sekä perintälain kuluttajasaatavia koskevissa pykälissä ja pyydettiin lausunnonantajien kannanottoa tähän.

Keskuskauppakamari kannatti ehdotusta.

Kuluttaja-asiamiehen toimivaltuudet kuluttajaluottoja koskevissa asioissa

Muistiossa esitetään kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksia laajennettavaksi. Kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevan sääntelyn rikkomistilanteissa esitetään otettavaksi käyttöön seuraamusmaksu.

Keskuskauppakamari vastusti ehdotusta ja katsoi lausunnossaan, että kuluttaja-asiamiehellä on tälläkin hetkellä riittävä keinovalikoima käytössään.

  • Lausunnon saaja: Oikeusministeriö
  • Lausunnon pvm: 31.3.2017
  • Kirjoittaja: Raisa Harju
  • Titteli: Lakimies
Muokattu 4.4.2017