Valtion yhtiöomistus ja omistajaohjaus

Eduskunnan talousvaliokunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta (HE 233/2016 vp).

Lakihankkeen taustalla on tarkoitus perustaa valtion kehitysyhtiö perustamaan, omistamaan, hallinnoimaan ja kehittämään osakeyhtiöitä. Lakihankkeen tavoitteisiin kuuluu uuden yritystoiminnan synnyttäminen. Kovin selkeää kuvaa hallituksen esityksestä ei saa siitä, miten tätä tavoitetta käytännössä edistetään ja kuinka riskipitoista toimintaa kehitysyhtiö tulee harjoittamaan.

Hallituksen esityksen mukaan kehitysyhtiöön voitaisiin perustaa myös kokonaan uusia yhtiöitä uusille kehittyville toimialoille ja tämä mahdollistaisi Suomen elinkeinorakenteen monipuolistamisen. Tällainen toiminta on riskipitoista ja vaativaa, ja näissä onnistuminen vaatii vahvaa osaamista.

Kehitysyhtiön johdon vastuu ja suhde omistajaohjaukseen

Lakihankkeesta ilmenee, että kehitysyhtiön toimintaan tulee kohdistumaan vahva poliittinen ohjaus.

Osakeyhtiön johto, siis toimitusjohtaja ja hallitus sekä mahdollinen hallintoneuvosto, ovat yhtiölle vahingonkorvausvastuussa, mikäli he rikkovat heille kuuluvaa huolellisuusvelvoitetta ja siitä aiheutuu yhtiölle vahinkoa. Sekä toimitusjohtajalla että hallituksen jäsenillä on henkilökohtainen vastuu toimistaan.

Keskuskauppakamari on aiemmassa lakihanketta koskevassa lausunnossaan kantanut huolta kehitysyhtiöön kohdistuvan omistajaohjauksen ja yhtiön johdon välisistä vastuusuhteista. Hallituksen esityksessä todetaan, että Keskuskauppakamarin näkemyksiä otetaan huomioon yhtiöiden toimiohjeissa.

Asiassa on kysymys tilanteista, joissa valtio omistajana päättää osakeyhtiön puolesta yhtiön asioista tai vahvasti ohjaa toimitusjohtajan tai hallituksen päätöksentekoa. Tästä voi syntyä ongelmia, mikäli päätöksen myöhemmin havaitaan tuottavan yhtiölle tappiota.

On myös mahdollista, että esimerkiksi vaalien jälkeen poliittinen näkemys muuttuu sen suhteen, millä toimilla kehitysyhtiön tavoitteita tulee toteuttaa. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten vastuukysymykset ovat erittäin hankalia tällaisissa tilanteissa.

Osakeyhtiölaki ei mahdollista oikeushenkilön toimivan osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. Näin ollen kehitysyhtiön hallitusta ei voi rakentaa niin, että valtio tai sen toimielin on suoraan yhtiön hallituksessa, jolloin vastuu päätöksistä olisi valtiolla.

Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten asema voi poliittisissa käänteissä muodostua kestämättömäksi, jos joku valtio-omistajan ajama päätös osoittautuu jälkikäteen arvioiden virheelliseksi tai tappiolliseksi. Poliittiset syyt voivat johtaa paineisiin nostaa vahingonkorvauskanteita toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä kohtaan. Tällaiset oikeudenkäynnit ovat erittäin kalliita, raskaita ja lopputulokseltaan epävarmoja.

Viime ajoilta on kokemusta julkisesta keskustelusta koskien toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten vahingonkorvausvastuun toteuttamista. Tematiikkaa on keskustelussa yksinkertaistettu ja suorastaan luotu käsitystä siitä, että yhtiön toiminnassa syntyvä tappio olisi tilanne, jossa olisi melko automaattisesti syytä nostaa vahingonkorvauskanne yhtiön johtoa kohtaan. Tällainen virheellinen julkinen kuva voi luoda poliittisia paineita ongelmatilanteissa ryhtyä ajamaan vahingonkorvauskannetta yhtiön johtoa kohtaan.

Kuten edellä todetaan, hallituksen esityksessä on näihin huoliin reagoitu lupaamalla ottaa näkemyksiä huomioon toimiohjeissa. Kehitysyhtiön menestyksellisen toiminnan kannalta on tärkeää, että yhtiön johtoon saadaan osaavia ja päteviä henkilöitä. Tämä voi olla vaikeaa, jos päätösvalta- ja vastuusuhteet ovat epäselvät.

Toimiohjeet vaikuttavat melko kevyeltä keinolta ratkaista toimivalta- ja vastuusuhteita valtion omistajaohjauksen ja kehitysyhtiön johdon välillä. Joka tapauksessa on tärkeää, että tämä kysymys ratkaistaan.

Valtio-omistajan edustus nimitystoimikunnissa

Monissa valtio-omisteisissa yhtiöissä hallitusjäsenten valintaa valmistellaan osakkeenomistajien nimitystoimikunnissa. Valtio-omistus voi jakautua usean yksikön tai toimielimen alaisuuteen. Jotta eri osakkeenomistajien näkökulmat tulisivat asianmukaisesti kuulluiksi, valtion tulisi omistajana edustautua nimitystoimikunnissa yhden henkilön kautta. Näin voidaan laajemmin hyödyntää muidenkin osakkeenomistajien näkemystä ja osaamista.

  • Lausunnon saaja: Eduskunnan talousvaliokunta
  • Lausunnon pvm: 22.11.2016
  • Kirjoittaja: Leena Linnainmaa
  • Titteli: Varatoimitusjohtaja
Muokattu 23.11.2016