Valtiontukien ryhmäpoikkeusasetuksen muuttaminen U 23/2016 vp- jatkokirjelmä

Eduskunnan talousvaliokunta on 25.11.2016 pyytänyt Keskuskauppakamarin kirjallista asiantuntijalausuntoa komission ehdotuksesta tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen muuttamisesta.   Käsiteltävänä oleva jatkokirje liittyy komission 13.10.2016 julkaisemaan asetusluonnokseen ja pääasiassa satamien ja lentokenttien tukiin.

Keskuskauppakamari lausuu Keskuskauppakamarin liikennevaliokuntaa kuultuaan asetusluonnoksesta ja jatkokirjeestä seuraavaa.

Yleistä ehdotuksesta

Ryhmäpoikkeusasetuksen muuttaminen ja laajentaminen on osa komission REFIT-ohjelmaa, jolla pyritään yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä. Ryhmäpoikkeusasetuksen tavoitteena on nopeuttaa talouskasvua ja kilpailukykyä edistävien valtiontukien käsittelyä sekä siirtää komission valtiontukivalvonnan painopistettä eniten kilpailua vääristäviin tukiin. Komission ehdotus ryhmäpoikkeusasetuksen muuttamiseksi laajentaisi ryhmäpoikkeusalan soveltamisalaa ja yksinkertaistaisi siten valtiontukiin liittyviä menettelyjä. EU:n jäsenvaltiot voivat myöntää ryhmäpoikkeusasetuksen edellytykset täyttäviä tukia ilman komission ennakkohyväksyntää. Keskuskauppakamari kannattaa ehdottomasti ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan laajentamista, koska se lyhentää valtiontukien käsittelyaikaa. Tämän näkökulman voisi ottaa myös esille jatkokirjeessä.

Keskuskauppakamari arvioi, että komission 13.10 julkaiseman asetusluonnoksen vaikutukset jäisivät Suomelle vähäisiksi, koska ehdotuksella ei olisi vaikutusta kansallisiin tukimäärärahoihin.

Lentokenttien tuet

Keskuskauppakamarin mukaan komission ehdotus lentoasemielle myönnettävien investointitukien sisällyttämisestä ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin vähentää jossain määrin valtion tukiin liittyvää hallinnollista taakkaa ja on ehdotuksena kannatettava. Keskuskauppakamari hyväksyy komission 13.10 julkaistun asetusluonnoksen ehdotukset siitä, että lentoasemainvestointien tukikelpoisiin kustannuksiin sisällytettäisiin myös suunnittelukustannukset ja alle 150 000 matkustajan kenttiä koskevissa valtiontuissa voitaisiin luopua ilmoitusvelvollisuudesta, mikäli toinen komission vaatimista ehdoista täyttyisi (tuen määrän suhde investoinnin rahoitusvajeeseen ja tuen tuki-intensiteetti).

Keskuskauppakamarin arvion mukaan Finavian verkostokenttiä kevyempi ryhmäpoikkeusmenettely ei koskisi, koska verkostoa katsotaan kokonaisuutena. Valtiontukea se ei sinänsä estäisi. Suomelle tärkeintä onkin, että ehdotus ei vaaranna verkostoperiaatetta eikä Euroopassa verkostoperiaatteella toimivien kenttien ja muiden kenttien tasapuolista kohtelua. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan komission ehdotus ei myöskään estä Finavian verkostosta irrottautuneen Lappeenrannan kiitotieinvestointeja siirtymäaikana eikä esimerkiksi sitä, että Suomi käyttäisi esimerkiksi tulevalla rakennerahastokaudella rakennerahastovaroja (edellyttää myös kansallista osuutta) lentoasemien kehittämisinvestointeihin.

Satamien tuet

Komission 13.10 julkaiseman asetusluonnoksen muutosesitykset pienempien satamainvestointien enimmäistukitason yksinkertaisemmasta määrittelystä ja suunnittelukustannusten sisällyttämisestä tukikelpoisiin kustannuksiin ovat kannatettavia. Muutosesityksen vaikutukset voivat olla kuitenkin Suomelle vähäiset, koska Suomessa valtio ei ole Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 juurikaan osallistunut satamainvestointeihin ja ilmoituskynnykset ovat varsin korkeat. Satamien kilpailuasetelman näkökulmasta on kuitenkin hyvä, että esitys yhtenäistää tuenmyöntämisperusteita Euroopassa.

Keskuskauppakamari pitää komission 13.10 julkaistuista muutosesityksistä erityisen merkittävänä sitä, että satamien LNG-investoinnit sisällytetään ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Komission asetusluonnoksen artikloissa todetaan, että tukikelpoiseen satamainfrastruktuuriin sisällytettäisiin vaihtoehtoisia polttoaineita kuten (LNG) käyttävien alusten vastaanottoon liittyvä satamainfrastruktuuri sekä satamainfrastruktuuri aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräystä varten.

Suomelle osoitettujen tiukkojen päästövähennystavoitteiden vuoksi on tärkeää, että mikäli satamat saavat LNG-investointeihinsa valtiontukea, niin valtiontukien käsittely olisi mahdollisimman nopeaa. Satamien LNG-investointien sisällyttäminen ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin on Suomelle Itämeren alueen maana tärkeää ja tätä voisi korostaa enemmänkin jatkokirjeessä. Rikkidirektivi on jo vaikuttanut suunniteltuihin ja toteutettuihin LNG-investointeihin Itämerellä, koska LNG ei sisällä rikkiä ja sen hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 prosenttia pienemmät raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Satamien LNG-investoinnit edistävät uusien LNG-käyttöisten alusten yleistymistä. Satamien LNG-investoinneilla voidaan osaltaan edistää myös LNG:n yleistymistä raskaassa maantieliikenteessä, minkä voisi myös ottaa esille jatkokirjeessä. Tämä sopisi myös asetuksen henkeen, koska asetusluonnoksessa todetaan, että unionin lainsäädännön tavoitteena on edistää siirtymistä ympäristöystävällisempiin kuljetusmuotoihin.

Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota yksityiskohtana siihen, että jatkokirjeessä todetaan, että satamien suprastruktuuriin liittyvät investoinnit jäävät ensimmäisestä asetusluonnoksesta poiketen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan ulkopuolella. Jatkokirjeessä olisi hyvä avata suprastruktuurin käsitettä.

Alueellinen investointituki

Komission tavoitteena on estää tilanteet, jossa valtiontuen myötävaikutuksella siirretään tuotantoa ETA-alueen sisällä maasta toiseen. Tästä syystä komission ennakkoarviointi ja hyväksyntä vaadittaisiin ennen tuen myöntämistä tilanteissa, joissa tuenhakija on kokonaan lopettanut tai suunnittelee tuotannon lopettamista toisen jäsenvaltion alueella. Valtioneuvoston jatkokirjelmässä edellytetään kuitenkin, että ennakkoarviointi ja hyväksyntä vaadittaisiin aina, kun tuensaajan tuotanto toisessa ETA-maassa loppuu osittainkin. Keskuskauppakamarin mukaan tämä saattaisi merkittävästi kasvattaa tuensaajien ja tuenmyöntäjien hallinnollista taakkaa ja voi osoittautua käytännössä vaikeasti määriteltäväksi.

Keskuskauppakamari ei vastusta valtioneuvoston jatkokirjeessä esittämää tulkintaa siitä, että merkittävän työpaikkojen määrää koskeva ilmoituskynnys olisi alempi.

  • Lausunnon saaja: Eduskunnan talousvaliokunta
  • Lausunnon pvm: 1.12.2016
  • Kirjoittaja: Kaisa Saario
  • Titteli: Asiantuntija
Muokattu 1.12.2016