Kysymyksiä ja vastauksia

Mikä hyväksytty tavarantarkastaja (HTT) on?

Tavarantarkastaja on oman alansa rautainen ammattilainen ja puolueeton asiantuntija. Saamansa toimeksiannon perusteella tavarantarkastaja suorittaa kohteessa teknisluontoisen tarkastuksen ja antaa sen perusteella määrämuotoisen lausunnon, tavarantarkastuskertomuksen. Tavarantarkastajan toimintaa ohjaa tavarantarkastusta koskeva ohjesääntö.

Miten tavarantarkastajaksi pääsee?

Tavarantarkastajat hyväksyy Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Lautakunta määrittää myös sen erityisalan, jolla tavarantarkastaja saa toimia. Tavarantarkastajalta edellytetään vähintään 30 vuoden ikää, hyvämaineisuutta ja rehellisyyttä (nämä todetaan rikosrekisteriotteesta), itsensä ja omaisuutensa hallintaa (ei saa olla vajaavaltainen eikä konkurssissa), riittävää käytännön kokemusta ja ammattitaitoa sekä puolueettomuutta. Käytännön kokemuksen riittävyys punnitaan asianmukaisen tutkinnon sekä työtodistuksien perusteella.

Lisäksi tavarantarkastajaksi haluavan on suoritettava hyväksyttävästi HTT-koe. Koemaksu on 110 euroa. Hakuaika päättyy kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. HTT-koe järjestetään syksyn kuluessa ja uudet, hyväksytyt tavarantarkastajat voivat aloittaa toimintansa seuraavan vuoden alussa osallistuttuaan sitä ennen perehdyttämis-/koulutustilaisuuteen.

Milloin käyttää tavarantarkastajaa?

Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa, kun kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä riitatilanteen ratkaisemiseksi. On kuitenkin muistettava, että tavarantarkastaja ei saa tarkastuskertomuksessaan velvoittaa osapuolia mihinkään suorituksiin.

Vaikkei tavarantarkastaja voikaan sovitella osapuolten välisiä riitoja tai toimia toisen osapuolen konsulttina, tarkastuskertomus auttaa usein osapuolia pääsemään sovintoon riitatilanteessa. Näin osapuolet voivat välttää kalliin ja pitkän oikeudenkäynnin. Jos sopua ei synny, tavarantarkastajan lausuntoa voidaan käyttää oikeudenkäynnissä ja tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi. Tavarantarkastuksen tilaajana voi olla niin yksittäinen kuluttaja, yritys kuin viranomainenkin. Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle.

Tavarantarkastajille on kullekin määritelty se erityisala, jolla tavarantarkastaja saa ammattitaitonsa puitteissa toimia. Erityisaloja on 20 ja ne ovat alaryhmineen nähtävissä täältä.

Tyypillisimpiä tavarantarkastuksen kohteita ovat virheet rakennustyössä, ajoneuvon käyvän arvon määrittäminen tai koneen tai laitteen korjauksen asianmukaisuus. Tavarantarkastajien joukosta löytyy kuitenkin asiantuntemusta myös esimerkiksi elintarvikkeiden, huonekalujen tai kankaiden tarkastamiseen.

Mitä tavarantarkastus maksaa, ja kuka sen maksaa?

Ohjesäännön mukaan tavarantarkastajalla on oikeus veloittaa tarkastusta pyytäneeltä kohtuullinen palkkio. Tavarantarkastajan on aina ilmoitettava veloitusperuste pyydettäessä ja annettava tarkastusta pyytäneelle eritelty palkkio- ja kululasku. Tavarantarkastaja on oikeutettu veloittamaan tarkastusta edeltävistä toimista (tutustuminen asiakirjoihin, kutsumiseen liittyvät toimet, mahdolliset ennakkokäynnit), varsinaisesta tarkastustilaisuudesta sekä tarkastuskertomuksen kirjoittamiseen käyttämästään ajasta.

Lisäksi tavarantarkastajalla on oikeus veloittaa matkakulut ja muut asianmukaiset kulut (yleisimmin kopiointi ja postitus) kohtuulliseen määrään saakka sekä lisäksi päiväraha. Tavarantarkastus on arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa, jonka harjoittaja on toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen.

Tavarantarkastajatoiminnan ylläpitämisestä koituvien kulujen peittämiseksi tarkastuspalkkion arvonlisäverottomasta osuudesta tulee maksaa Keskuskauppakamarille 10 %:n kuluosuus, kuitenkin minimissään 25 euroa ja maksimissaan 275 euroa. Tämän on tarkastusta pyytänyt velvollinen maksamaan; käytännössä tavarantarkastaja laskuttaa summan ensin tarkastusta pyytäneeltä ja Keskuskauppakamari sitten tavarantarkastajalta.

Tarkastusta tilattaessa kannattaa tiedustella tavarantarkastajan tuntihinta ja arvio tarkastuksen kokonaiskustannuksista ja tehdä näiden tietojen perusteella päätös tavarantarkastajan tilaamisesta.

Mitä tavarantarkastuksessa tapahtuu?

Tavarantarkastusta koskeva ohjesääntö ohjaa menettelyä tavarantarkastuksessa. Toimeksiannon sisältö muodostaa lähtökohdan koko tarkastukselle. Tavarantarkastaja kutsuu tarkastustilaisuuteen kaikki välittömät osapuolet. Kaikkien läsnäolo itse tilaisuudessa ei kuitenkaan ole pakollista. Tilaisuudessa tavarantarkastaja tutkii kohteen toimeksiannossa mainitun laajuisena, ja osapuolilla on mahdollisuus esittää huomionsa ja näkemyksensä tarkastuksen kohteesta. Tavarantarkastaja ei ole viranomainen. Hänellä ei ole oikeutta suorittaa tarkastusta, jos kohteen haltija ei anna siihen lupaa. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska valtaosassa tapauksista mahdollisen riitatilanteen ratkaisu on kaikkien osapuolten intresseissä.

Tavarantarkastaja laatii tehdyn tarkastuksen perusteella määrämuotoisen tarkastuskertomuksen, jonka hän leimaa HTT-leimalla. Tarkastuskertomus on toimitettava kaikille osapuolille. Lisäksi yksi kappale siitä toimitetaan Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnalle. Tarkastuskertomus on lähtökohtaisesti toimitettava 4 viikon kuluessa tarkastustilaisuuden pitämisestä, mutta myös pidemmästä ajasta voidaan etenkin laajojen tarkastusten yhteydessä sopia.

Kuka tavarantarkastajia valvoo ja miten?

Tavarantarkastajajärjestelmä eroaa muista asiantuntijajärjestelmistä siinä, että tavarantarkastajien toimintaa ja tavarantarkastuksen menettelyllistä puolta sääntelee kirjallinen ohjesääntö, jonka noudattamista valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Mikäli tavarantarkastaja ei ole toiminut ohjesäännön edellyttämällä tavalla, voi hänen toiminnastaan tehdä määräajassa valituksen tavarantarkastajalautakunnalle. Määräaika on 3 kk tarkastuskertomuksen allekirjoittamisesta.

Valitus on tehtävä kirjallisesti, ja se on toimitettava mahdollisuuksien mukaan myös sähköisesti. Valituksessa on perusteltava, millä tavoin tavarantarkastaja on toiminut ohjesäännön vastaisesti. Valitukseen on liitettävä kyseinen tarkastuskertomus. Tavarantarkastajista tehdyt valitukset käsitellään tavarantarkastajalautakunnan asiantuntijajaostoissa, joita ovat tällä hetkellä rakennusalan asiantuntijajaosto sekä auto-, kone- ja muiden alojen asiantuntijajaosto. Valitusmaksu on 150 euroa ja se palautetaan valittajalle, jos valitus katsotaan aiheelliseksi eli tavarantarkastajalle määrätään ohjesääntörikkomuksen vuoksi jokin kurinpidollinen seuraamus. Seuraamuksia ovat muistutus, varoitus ja tavarantarkastajahyväksynnän peruuttaminen.

Tavarantarkastajien on myös uudistettava hyväksymisensä kolmen vuoden välein. Hyväksymistä voidaan jatkaa, mikäli tavarantarkastaja on kuluneiden kolmen vuoden aikana suorittanut tavarantarkastuksia ja osallistunut ohjesääntökoulutukseen. Luonnollisesti kouluttautuminen myös omalla erityisalalla on tärkeää.