Naiskiintiöt ovat yritysten käsissä

Euroopan parlamentti kannattaa naiskiintiöitä yritysten hallituksiin. Norjassa ja Ranskassa on jo säädetty tiukat kiintiölait. Myös Suomessa asia saa kannatusta jopa valtioneuvostossa. Euroopan komission varapuheenjohtaja Viviane Reding antoi viime keväänä eurooppalaisille yrityksille vuoden aikaa muuttaa tapojaan. Jos yritykset eivät uhasta piittaa, komissaari on ilmoittanut olevansa valmis esittämään sitovaa EU-tason kiintiösääntelyä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen tekemä ehdotus pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolikiintiöiden säätämisestä lailla ei ole oikeaan osunut. Suomessa on tehty tehokkaita toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi yritysten hallituksissa. Ministeri kehotti myös seuraamaan muiden maiden hyviä käytäntöjä, vaikka tosiasiassa Suomi on ollut mallina muille maille naisten hallitusjäsenyyksien edistäjänä. Vuonna 2003 Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi mainitsi hallituksen sukupuolijakauman huomioon ottamisen ensimmäisenä maailmassa, ja edelläkävijätyötä on jatkettu.

Kiintiölaki on nopein tapa lisätä naisia yritysten hallituksiin. Joissakin maissa se ehkä on ainoa tapa, jos elinkeinoelämä takertuu käytännössä mieskiintiöihin. Suomen esimerkki osoittaa, että toinenkin tie on olemassa.

Vuonna 2008 elinkeinoelämämme osoitti, että se pystyy muuttamaan asioita ilman pakottavaa lainsäädäntöä. Silloin listayhtiöiden hallinnointikoodiin otettiin suositus, jonka mukaan hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Jos näin ei ole, yhtiön on annettava asiasta julkinen selitys. Tämä tehosi. Suosituksen tehon on Euroopan parlamenttikin tunnustanut kiintiöpäätöslauselmassaan.

Naisten hallitusjäsenyyksien lisääntymisen taustalla on myös median aktiivinen rooli, kun pelkästään miehiä valinneet yhtiöt ovat saaneet huutia. Talouselämän vuotuista Päättäjänaiset-selvitystä ja -gaalaa on ollut ilo esitellä maailmalla median hyvänä käytäntönä, kun olen kertonut Suomen menestyksen taustoista eri foorumeilla.

Uskonvahvistusta naisten pääsylle hallituksiin antoi valtioneuvoston jo vuonna 2006 toteutunut päätös, jonka mukaan valtionyhtiöiden hallituksissa on oltava 40 prosenttia molempia sukupuolia. Tämä avasi elinkeinoelämässä epäuskoisten silmät huomaamaan, että päteviä naisia todellakin löytyy.

Tätä osoittaa myös se, että hallitusjäsenyydet eivät ole kasaantuneet samoille naisille, kuten Norjassa on jossakin määrin käynyt. Vain viidellä naisella, Maarit Aarni-Sirviöllä, Anne Brunilalla, Maija-Liisa Frimanilla, Sirkka Hämäläinen-Lindforsilla ja Eira Palin-Lehtisellä, on kaksi suuren pörssiyhtiön hallituspaikkaa.

Naisten hallitusjäsenyyden leimaaminen yrityksille vahingolliseksi on Suomessa lakannut tyystin. Enää ei kuule sanottavan, etteivät yritykset tarvitse kiintiökahvinkeittäjiä.

Hallitukset ovat muuttuneet nopeasti. Vuonna 2008 vain 51 prosentilla suomalaisista pörssiyhtiöistä oli naisia hallituksessaan. Kun suositus tuli voimaan vuonna 2010, luku nousi 74 prosenttiin. Kevään 2011 yhtiökokousten jälkeen luku on 78 prosenttia. Kaikki suuret listayhtiöt noudattavat suositusta. Jos pieniä listayhtiöitä ei oteta lukuun, jo 92 prosentilla listayhtiöistä on molempia sukupuolia hallituksessa.

Suurissa listayhtiöissä hallitusten naisjäsenten osuus on 26 prosenttia, eli naiset eivät ole jääneet yksittäisiksi muodollisuuksiksi. Pienissä listayhtiöissä naisten osuus on 12 prosenttia.

Sanoman hallituksesta on puolet naisia ja puolet miehiä. Tikkurilalla naisia on enemmistö.

Naisten määrä ei riipu toimialasta, sillä monella raskaan teollisuuden ja teknologialan yrityksellä on keskimääräistä enemmän naisia hallituksessaan. Elisalla, Fortumilla, Kemiralla ja Rautaruukilla on naisia vähintään 40 prosenttia hallituksesta. Lähelle pääsevät myös Neste Oil, Sampo ja Stockmann. Koneella naisia on hallituksesta kolmannes. Pienistä yhtiöistä Nordic Aluminiumilla naisia on hallituksesta puolet.

Ne yhtiöt, joissa naisia ei ole hallituksessa lainkaan, ovat lähinnä hyvin pieniä listayhtiöitä.

Kiintiölainsäädäntö olisikin Suomen oloissa uusi kasvun ja pörssilistautumisen este. Keskuskauppakamarin laatima tilasto osoittaa, että uudet velvoitteet kohdistuisivat lähinnä pienimpiin listayhtiöihin, kun suurissa yhtiöissä naisten osuus on jo kohtuullinen.

Pörssiyhtiöidemme määrä on jo nykyisellään vähentynyt, kun yrityksiä poistuu pörssistä yrityskauppojen vuoksi eikä uusia saada. Harvat kasvuyrityksemme vierastavat pörssilistautumista tiukan sääntelyn vuoksi, eikä verotuskaan kannusta listautumiseen.

Ensi kevät osoittaa, jatkaako elinkeinoelämä omatoimisesti naisten lisäämistä hallituksiin.

Kun jäsenkandidaattien kartoitus alkaa tänä syksynä, yritysten kannattaa pitää mielessä, että on niistä itsestään kiinni, välttävätkö ne sitovan sääntelyn. Jos naisten osuuden kasvu tyrehtyy, yritykset itse antavat sen vastauksen, että kiintiöitä tarvitaan. Naiskiintiöt ovat yritysten käsissä.

Leena Linnainmaa

Kirjoitus on julkaistu myös Talouselämä-lehdessä.

Tutustu Keskuskauppakamarin naisjohtajuusselvitykseen

2 kommenttia artikkeliin ”Naiskiintiöt ovat yritysten käsissä

Kommentointi on suljettu.