Tehokas liikenne vahvistaa kasvua ja kilpailukykyä

Maarit Lindström

Keskuskauppakamarin ”Alueiden kilpailukyky 2011” -selvityksen mukaan 71 prosenttia yritysjohtajista on sitä mieltä, että nykyiset liikenneväylät kaipaavat paljon tai erittäin paljon kunnostusta. Liikenneväylien parantamista vaativien yritysjohtajien osuus on jatkuvasti kasvanut, sillä kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 62 prosenttia ja 44 prosenttia vuonna 2005. Yritysjohtajat näkevät kehittämistarpeita kaikissa liikennemuodoissa.

Vientiteollisuus tuottaa noin puolet valtion ja kuntien tuloista. Ulkomaankaupan väylien investoinnit ja ylläpito on priorisoitava korkealle. Etusijalle tulee asettaa vilkkaimmat vienti- ja tuontikuljetusten reitit sekä valtakunnallisesti tärkeimmät tiet ja radat. Runkoverkot palvelevat yrityksiä erityisesti pitkän matkan yhteyksillä satamiin, lentokentille ja rajanylityspaikoille.

Valtion talousarviossa liikenneinvestoinnit rinnastuvat nykyään valitettavasti käyttömenoihin. Väylien merkitys elinkeinoelämän suotuisalle toiminnalle ja talouden kasvulle puoltaa uusien ratkaisumallien käyttöönottoa. Investointien aikaistamiseen samoin kuin rahoituksen jaksottamiseen on aiemmin käytetty sekä jälki- että elinkaarirahoitusta. Näiden lisäksi pitää ottaa käyttöön uusia resursointimalleja, joissa valtion ja yksityisen sektorin yhteiset rahoitustoimet, kuten infrastruktuurin rahoitusyhtiö, tulevat mahdollisiksi ja kiinnostaviksi.

Suomalaisiin yrityksiin ja yritysten käyttämiin palveluihin kohdistuu monia maksuja ja veroja, kuten väylämaksut ja polttoaineverot. Näiden maksujen ja verojen kokonaisvaikutuksia yritystoimintaan ja talouteen ei vieläkään arvioida systemaattisesti. Tähän tarvitaan muutos.

Tavoitteeksi tulee asettaa logistiikkakustannusten pitäminen kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Vientiteollisuuden suurimmilla aloilla Suomessa logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on lähes 20 prosenttia, kun Keski-Euroopassa vastaava osuus jää noin 10 prosenttiin. Kilpailijamaita korkeampia logistiikkakustannuksia ei voi siirtää vientihintoihin.

Globaali toimitusketju on aikataulutettu kokonaisuus, jossa yhdenkin osan häiriöt heijastuvat nopeasti koko ketjun toimitusvarmuuteen. Logistiikan toimitusvarmuuden tärkeitä osatekijöitä ovat esimerkiksi väylien, terminaalien ja jäämurtajakapasiteetin toimivuus, liikenneinfran palvelutaso sekä työmarkkinarauha.

Ulkomaankauppaa palvelevien liikenneväylien on oltava käytettävissä vuodenajasta, viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Liikennepoliittiseen selontekoon on sisällytettävä toimenpiteet, joilla toimitusketjun häiriöistä johtuvat kilpailuhaitat minimoidaan.

Teksti on julkaistu Kauppalehden Debatissa 22.3.2012.

Yksi kommentti artikkeliin ”Tehokas liikenne vahvistaa kasvua ja kilpailukykyä

Kommentointi on suljettu.