Ministeri Hautala Keskuskauppakamarin Osakeyhtiöpäivässä: Avoimuus on kaikkien etu

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala avasi Keskuskauppakamarin Osakeyhtiöpäivän 26.4.2012. Alla ministeri Hautalan puhe kokonaisuudessaan.

Valtio-omistajuudella on edelleen merkitystä Suomessa.

Valtion pörssiomistuksen markkina-arvo, mukaan luettuna Solidiumin salkussa olevat yhtiöt, muodostaa noin kymmenesosan Helsingin pörssin markkina-arvosta. Vahva ankkuriomistajuus edesauttaa pääkonttoreiden pysymistä kotimaassa ja vahvistaa kotimaisen pääomamarkkinan elinkelpoisuutta.

Sillä on siten tärkeä yhteiskunnallinen merkitys.

Taloudellistakaan merkitystä ei voi vähätellä. Valtion osinkotulot vuonna 2011 olivat 1 ,187 miljardia euroa Valtioneuvoston kanslian omistajaohjaamista yhtiöistä, kun edellisvuonna vastaava luku oli 863,2 miljoonaa euroa.

Lukuun sisältyy osinkoja Solidiumilta 660 miljoonaa euroa.

Valtion ”omistussalkun” koostumuksessa näkyy vielä historia Kekkosen ajoilta ja kauempaakin. Omistusten yritys- ja toimialapalettia tullaan suuntaamaan uudelleen näinä vuosina niin, että se vastaa suomalaisen työn ja arvonmuodostuksen tulevaisuuden kuvaa.

Ministerikauteni aluksi julkistimme omistajapoliittisen periaatepäätöksen, joka voimakkaasti painottaa yritysvastuuta ja kuvastaa näkemystämme siitä strategisena voimavarana.

Näen yritysvastuun vahvasti liiketoimintaa tukevana asiana. Vastuullisuus ja avoimuus tukevat kehitystä.

Tänä vuonna aiomme antaa myös uuden ohjeistuksen palkitsemisesta valtionyhtiöissä. Kohtuus, läpinäkyvyys ja erilaisten yhtiötyyppien tilanteiden huomiointi ovat palkitsemisohjeistuksen päälinjoja.

Eilisessä keskustelutilaisuudessa valtionyhtiöiden avainhenkilöiden kesken nousi esiin, kuinka hallitusten perusteluvelvollisuus tulee selvästi kasvamaan aiemmasta. Jatkossa hallitusten on perusteltava, jos palkitseminen poikkeaa markkinoiden normaalista tasosta, eikä omistaja hyväksy ohjeen mukaisia enimmäistasoja ilman perusteita.

Jos perusteita ei löydy, omistaja arvioi tarvittaessa hallituksen luottamusta ja kokoonpanoa.

Olen myös linjannut, että valtion virkamiesten ei ole tarkoituksenmukaista jatkossa enää toimia pörssiyritysten hallitustehtävissä.

Tänään Osakeyhtiöpäivän ohjelmassanne on rautaisannos tietoa arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistuksesta.

Haluan lisätä vain yhden painopisteen: mielestäni ehdotuksessa pitäisi miettiä vahvemmin myös omistajan näkökulmaa.

Arvopaperimarkkinalaki edellyttää tasapuolisuutta kaikkien omistajien tiedonsaannissa.

Sosiaalisen median aikakaudella omistajalle on ongelmallista, että esimerkiksi ammattiyhdistysliike ja kansalaisjärjestöt tuottavat julkisuuteen jatkuvasti yritystä koskevaa informaatiota, joka eroaa yrityksen omasta raportoinnista ja jonka todenperäisyyttä on vaikea arvioida.

Lääke on mielestäni avoimuus – tietysti liikesalaisuudet huomioiden. Omistajan näkökulmasta on mahdoton tilanne, jos yrityksen oma raportointi on niin suppeaa, ettei näiden tahojen tuottamaa dataa pysty tarkistamaan muuten kuin jäykkien yhtiökokouskäytänteiden kautta.

Siksi mielestäni raportointivelvoitteet tulee päivittää vastaamaan 2010-luvun maailmaa. Tämä on nimenomaan yhtiön etu – virheelliset väittämät pystyttäisiin korjaamaan etukäteen eikä jouduta vain selvittelemään mediakohuja jälkikäteen, jolloin yrityskuva on saattanut saada jo peruuttamattomia kolhuja.

Keskustelua naisten osuudesta elinkeinoelämän huipulla on käyty vuosikymmenten ajan. Hallitusjäsenyyksien jakauma on parantunut valtionyhtiöiden ja suurissa pörssiyhtiöissä.

Erityisesti pienten pörssiyhtiöiden hallituksissa ja yritysten toimivassa johdossa naisten osuus on tähän asti ollut eurooppalaisessa vertailussa vaatimaton.

Keskuskauppakamari on ollut kiitettävän aktiivinen edistääkseen naisten pääsyä yhtiöiden hallituksiin. Tänään julkistamanne luvut osoittavat, että päämäärän esilläpito vaikuttaa asian omatoimiseen edistymiseen yrityksissä.

Suunta on oikea – onko vauhti riittävä?

Aihe on ajankohtainen EU-keskustelussa ja täällä kotimaassa.

Tasa-arvo-ohjelma on parastaikaa hallitusryhmien käsittelyssä ja tulee talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätettäväksi 10. toukokuuta.

Yhtiöiden hallitukset ovat vain jäävuoren huippu, eikä paikkojen kiintiöinti muuta kertaheitolla yritysmaailmaa tasa-arvoiseksi.

Vallan tasa-arvoisen jakautumisen kannalta yhtä olennaisia ovat nimitysvaliokunnat, johtoryhmät ja erityisesti hallitusten puheenjohtajuudet ja toimitusjohtajuudet.

Kuitenkin, yhtiöiden päätöksistä vastaa viime kädessä yhtiön hallitus, jonka tärkeimpiä tehtäviä on ottaa ja vapauttaa toimitusjohtaja. Hän puolestaan valitsee itselleen johtoryhmän. Tästä näkökulmasta en oikein hyväksy sitä, että hallitusten naiskiintiöitä vastustetaan perustelemalla, että ongelma olisi ennen kaikkea toimivassa johdossa.

Hallituskiintiöt ja toimivan johdon sukupuolijakauma eivät ole toisensa poissulkevia vaan käytännössä tukevat toisiaan.

Niinpä katson, että osakeyhtiömaailmassa on luontevinta aloittaa hallituskiintiöistä, koska sitä kautta saadaan kasvamaan yritykseen laajempi tasa-arvoinen toimintakulttuuri.

EU:ssa vakavasti keskustelunaiheina olevat hallitusten naiskiintiöt voisivat auttaa myös siinä, ettei hallituspaikat kasaannu liialti samoille naisille. ”Kultainen hame” – ilmiö ei edesauta todellisen tasa-arvon saavuttamista, koska se perustellusti asettaa hallituspaikoilla kuormitetut naiset täsmälleen samojen hyväveli-epäilyjen kohteeksi kuin miehet nyt. Miesten saunaseurojen vaikutukset eivät purkaudu rakentamalla viereen naisten saunaseura.

Usein kuulen, että hallituskelpoisia ovat vain liiketoimintajohdossa toimineet ihmiset ja että valintakelpoisten naisten joukko on niin pieni, koska johtoryhmissä naiset usein ovat vastuussa ns. tukitoiminnoista.

Ihmettelen hieman tuota niukkuusperustelua, sillä näkisin, että esimerkiksi HR-vastuu, kun on johdettu yritysten muutosta ja kilpailtu niukkenevasta työvoimasta, antaa kyllä valmiuksia ja olennaisen näkökulman eri yritysten hallitustyöskentelyynkin.

Eräs huomattava suomalaisyrityksen hallituksen puheenjohtaja arveli minulle äskettäin, että naiskiintiöt tulevat EU:sta pakolla, elleivät yritysten hallitusten kokoonpanot omatoimisesti monipuolistu.

Hän totesi pragmaattisesti, että fiksut yritykset toimivat nyt ja valitsevat hallituksiinsa parhaat päältä, kun vielä on, keistä valita.

Osana valmistautumista tulevaan kehottaisin kaikkia yrityksiä huomioimaan yhtiöjärjestyksissään ja valinnoissaan, että kahdeksanjäseninen hallitus saattaa olla ongelmallinen, jos ja kun 60/40-sääntö tulee voimaan.

Jätän nämä vinkit harkittavaksenne.

On varsin mielenkiintoista, että yksittäiset johtavissa asemissa olevat naiset ovat vastustaneet kiintiöitä. Ilolla olen sen sijaan pannut merkille Keskuskauppakamarin oma-aloitteisuuden näiden vastaväitteiden kumoamiseksi käytännön työllä. Tulen seuraamaan kiinnostuneena ja tarkkaan, miten uusi naisjohtajien mentorointiohjelmanne etenee.

Yksi keskeisistä tavoitteistani omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä on hallitusten kaikenlaisen moninaisuuden lisääminen. Naiskiintiöt osaltaan tukisivat tätä suotuisaa kehitystä – ja siten suomalaisten yritysten liiketoimintaa.

Toivotan teille kaikille antoisaa Osakeyhtiöpäivää ja toivon eloisaa keskustelua päivän aiheista.