Aluetalouksissa synkkenee

Aluetalouksien keväällä kirkastuneet näkymät ovat kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Vain Kuopion kauppakamarissa riittää uskoa siihen, että taloustilanne kohenee alueella seuraavan puolen vuoden aikana.

Antti Eskelinen

Näkymien heikkenemistä pelkää 11 toimitusjohtajaa, kun huhtikuun mittauksessa tilanteen synkkemistä ei povannut yksikään. Huolestuttavimmalta tilanne näyttää Pirkanmaalla.

Ennallaan näkymäarvionsa pitää seitsemän kauppakamaria. 

Kaiken kaikkiaan näkymien keskiarvo putosi elokuun mittauksessa 7,61:een eli alemmas kuin toukokuussa 2010, jolloin lukema oli 7,69.

Aluetalouksia on yhteensä 19. Keskuskauppakamari mittaa näkymäarviot neljästi vuodessa.

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajana heinäkuussa aloittanut Antti Eskelinen alensi edeltäjänsä, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajaksi siirtyneen Tommi Rasilan keväistä näkymäarviota peräti 2,75:llä.

Arvosanan romahdusta kuutoseen selittää Pirkanmaata piinaava rakennemuutos.

Isoista koneenrakennuksen ja automaation veturiyrityksistä tunnettu teollisuusmaakunta käpristelee kovenevan kansainvälisen hintakilpailun puristuksessa.

”Teollisuuden jarrutus rupesi näkymään huhti-toukokuussa, kun valmistavan teknologiateollisuuden alihankintaverkosto alkoi viestiä hyytymisestä. Syksyn osalta tilanne on sumuinen, ja yritykset odottavat kauhulla, miten Eurooppa aukeaa lomien jälkeen”, Eskelinen sanoo.

Uusien tilauksien tyrehtyminen ja vanhojen peruminen eivät helpottaneet kesällä.

”Heinäkuussa ulkomaankaupan asiakirjojen myöntäminen putosi viidenneksen, eli hidastuminen jatkuu”, Eskelinen toteaa.

Tilannetta kärjistää matkapuhelinyhtiö Nokian murros. Pirkanmaa on Tampereen teknillisen yliopiston ansiosta voinut kehua olevansa ”maailman suurin Nokia-tuotekehitysyksikkö”. Tämä asema murenee.

”Nokian ilmoitusten ja omien arvioidemme pohjalta näyttää, että työttömäksi on syksyn mittaan jäämässä 500–1 000 ict-alan huippuammattilaista. Tämä on Tampereelle iso uhka, mutta toisaalta myös mahdollisuus selvitä rakennemuutoksesta. Osaaminen on monistettavissa yli toimialarajojen ja myös julkissektorille”, Eskelinen pohtii.

Kauppakamarin mielestä työ- ja elinkeinoministeriön kasvuohjelma vaatisi nyt tiukkaa alueellista fokusointia.

”Ei Pirkanmaalla voi olla monia keihäänkärkiä. Teollinen valmistus ja erilaiset sulautetut järjestelmät ovat yksi kärki, mobiiliteknologian kaupallistaminen toinen. Vahvoja näyttöjä on myös laser- ja bioteknologiasta ja peliteollisuuden integroinnista median kehittämiseen”, Eskelinen listaa vahvuusalueita.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 4.9.2012.