Kaavoitusprosessi kaipaa vauhtia

Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja Arttu Laine peräänkuuluttaa kaavoitusprosessiin aikataulutakuuta kilpailuviraston yrityskauppavalvonnan tapaan.

Arttu Laine

Suomen talouskasvu on tähän asti perustunut vientiteollisuuteen, mutta teollisuus ei enää vedä maata entisenlaiseen kasvuun. Talouskasvua onkin koetettava löytää toisilta aloilta, kuten palvelusektorilta. Palvelusektorin ja erityisesti kaupan alan kehittymistä hankaloittaa kuitenkin eduskunnan toissa keväänä hyväksymä kaupan sijainnin ohjeistusta koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos.

Muutoksen myötä paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa, kuten huonekalu-, auto- sekä elintarvikekaupat, otettiin suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin. Nyt yli 2 000 kerrosneliömetrin kaupan suuryksiköiden sijainnit on osoitettava maakuntakaavassa. Mikäli maakuntakaavaan halutaan muutos, sitä on haettava ministeriöistä asti.

Lain ajatus on sinänsä hyvä. Tavoitteena on ollut huolehtia siitä, että asuinalueiden palveluntarjonta pysyy hyvänä ja kuntien keskinäinen kilpailu kauppapaikoista aisoissa. Todellisuudessa lisääntynyt sääntely rajoittaa kilpailua. Lakimuutoksen jälkeen uuden myymälän perustamiseen tai vanhan laajentamiseen liittyvät prosessit ovat hankaloituneet entisestään.

Käsittelyaikatakuu ratkaisuksi
Kaavoitus on vaikeaa ja monimutkaista ja vaatii yrityksiltäkin erityisosaamista. Kaupan on otettava hyvin varhaisessa vaiheessa kantaa moniin yksityiskohtiin, kuten pihan liikennejärjestelyihin, istutuksiin ja liikennemerkkien sijoitteluun tontilla. Isoilla toimijoilla tähän on resursseja, mutta pienemmiltä ne puuttuvat. Tämä rajoittaa osaltaan kilpailua ja nostaa uusien toimijoiden alalletulokynnystä. S- ja K-ryhmien yksi menestymisen salaisuus onkin se, että niillä on riittävästi resursseja ja kokemusta pitkien kaavaprosessien vaiheista ja toisinaan jopa enemmän kaavoitusosaamista kuin kunnilla.

Koko kaavoitusprosessi maakuntakaavasta asemakaavaksi vaatii vuosien vääntöä valitusprosesseineen. Pahinta siinä on kaupallisen toimijan näkökulmasta ennustamattomuus. Uuden kaupan liikepaikan perustamis- tai vanhan kauppapaikan laajentamisprosessi vie helposti 4 vuotta, mutta esimerkiksi Vaasaan on tehty uutta Prismaa jo 10 vuotta. Monien vaiheiden jälkeen ollaan jälleen maakuntakaavavaiheessa eli alkumetreillä.

Valitusoikeus kaavoitusprosessin eri vaiheissa on hyvä asia ja se kuuluu demokratiaan. Toivoisin kuitenkin, että kaikille prosessin vaiheille annettaisiin käsittelyaikatakuu. Hyvä esimerkkinä on terveydenhuollon hoitotakuu tai Kilpailuvirasto, joka antaa päätöksen asiassa kuin asiassa ennalta luvatussa määräajassa.

Verkkokauppa jyrää ohi kaavan
Kotimaisella kysynnällä on iso rooli elvyttäjänä. Kun hankkeita makaa käsittely- ja valitusputkissa, talouden elvytyspotentiaalia on käyttämättömänä. Tähän meillä tuskin on varaa.
Kaavoitusprosessin kankeus ja ennalta-arvaamattomat käsittelyajat johtavat myös absurdeihin tilanteisiin. Jopa maakunta- tai yleiskaavavaiheessa on usein tiedettävä jo etukäteen esimerkiksi liiketilan sisällä olevien osastojen paikat. Käytännössä ei edes tiedetä, kuinka monen vuoden kuluttua toiminta käynnistyy ja miten toimiala on siihen mennessä kehittynyt. Myymälä voi olla valmistuessaan jo vanhanaikainen.

Perinteiset myymälät eivät kilpaile vain keskenään vaan etenkin kotimaisen ja ulkomaisen verkkokaupan kanssa. Verkkokauppa on 10 miljardin euron kasvava bisnes. TNS Gallupin verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna esimerkiksi urheiluvälineitä verkkokaupoista 57 miljoonalla eurolla, siitä 25 miljoonaa käytettiin ulkomaisissa kaupoissa. Verkkokaupan kehitystä eivät jarruta kaavoitusprosessit eivätkä oikein muutkaan säädökset samaan tapaan kuin perinteistä kauppaa.

Arttu Laine, Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatissa 4.9.2012.