Viisi hanketta vaarantaa Suomen tulevaisuuden

Sääntely on selättämässä Suomen, josta on tulossa ylisäätelyn luvattu maa. Suomi on suostumassa kompromisseihin, joilla vaarannetaan maamme tulevaisuus. Viisi Suomen tulevaisuuden kannalta vaarallisinta hanketta ovat rikkidirektiivi, rahoitusmarkkinavero, EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka, kaivosvero ja energiatehokkuusdirektiivi, arvioi Keskuskauppakamari tiedotteessaan.

  1. Rikkidirektiivi

Suomi on rikkidirektiivin ainoa varsinainen kärsijä EU:ssa vientimme merikuljetuksia vaativan sijaintimme vuoksi. Rikkidirektiivi aiheuttaa vientiteollisuudellemme 600-1000 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Tätä vuotoa eivät korvaustoimiksi suunnitellut laastarit paikkaa.

  1. Rahoitusmarkkinavero

Rahoitusmarkkinaveroa käytetään populistisena kunnallisvaaliaseena, vaikka vero vaarantaisi finanssialan työpaikkoja ja Suomen pörssin olemassaolon. Ruotsi kokeili kaupankäyntiin kohdistuvaa veroa aikanaan. Seuraukset tulivat heti selviksi, kun kauppa siirtyi Lontooseen. Kokemuksesta viisastuneena Ruotsi vastustaa rahoitusmarkkinaveroa. Iso-Britannia suojelee Lontoon asemaa rahoitusmarkkinoilla ja on jo ilmoittanut, ettei ota veroa käyttöön, jotta kauppa ja työpaikat eivät siirtyisi Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Työeläkejärjestelmällemme rahoitusmarkkinaveron kustannukset olisivat 450-530 miljoonaa euroa. Se summa olisi työeläkejärjestelmästämme pois. Työeläkemaksuihin kohdistuu ilman rahoitusmarkkinaveroakin korotuspaineita, jos eläke-etuudet halutaan säilyttää ennallaan.

Rahoitusmarkkinavero kurittaisi myös Helsingin pörssiä. Pörssiyhtiöiden määrä on vähentynyt, kun pörssilistautuminen on harvinaisuus ja yrityksiä poistuu pörssistä yrityskauppojen vuoksi. Suomessa on jo nykyisellään vähän kasvuyrityksiä. Nekin harvat vierastavat pörssilistautumista tiukan sääntelyn vuoksi, eikä verotuskaan kannusta listautumiseen. Rahoitusmarkkinavero voi olla ratkaiseva isku näivettyvälle pörssille. Jos Helsingissä ei olisi pörssiä, suomalaiset suuryritykset saattaisivat nykyistä herkemmin harkita kotipaikan siirtoa ulkomaille.

  1. EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka

EU:n yksipuolinen eteneminen ilmastopolitiikassa ja -sääntelyssä rapauttaa EU-yritysten globaalia kilpailukykyä, kun EU:n ulkopuoliset maat saavat kevyemmästä sääntelystään kilpailuetua. Päästökauppadirektiivin ja huutokauppa-asetuksen vireillä olevissa muutoksissa on varmistettava, etteivät ne tuo kohtuuttomia lisärasitteita suomalaiselle teollisuudelle. Säännösten on annettava teollisuudelle kasvuvaraa, eikä päästöoikeuksien määrää saa rajoitettaa nykyisen taantumatilanteen mukaiseksi. Talouden lähtiessä nousuun päästöoikeuksien vähäisyys jarruttaisi kasvua, kun energian hinta nousisi. Tämä jarrumekanismi vähentäisi investointihaluja entisestään.

  1. Kaivosvero

Kaivosteollisuus on harvoja sektoreita, joilla on Suomessa kasvupotentiaalia. Mineraalien korkea maailmanmarkkinahinta mahdollistaa positiivisen kaivosbuumin, joka hyödyttäisi erityisesti harvaanasuttua, pinta-alaltaan suurta Lappia. Kaivosbuumi kuihtuu, jos yksipuoliseen tietoon perustuva kampanjointi johtaa kaivosveron säätämiseen. Kaivostoiminta on tiukasti luvanvaraista, ja ongelmat ovat harvinaisia yksittäistapauksia, joilla on tarkoitushakuisesti leimattu koko toimialaa.

Pääomaköyhä Suomi on nauttinut ulkomaisista investoinneista erityisesti kaivosalalla. Ulkomaisten kaivosyhtiöiden johto on jo huolestunut siitä, tuleeko Suomeen kaivosvero, joka pakottaisi sulkemaan hyvin toimivia ja työllistäviä kaivoksia. Taustalla on myös se ongelma, että ulkomaisten investointien hyötyä ei ole ymmärretty, kun ulkomainen omistus on leimattu pahaksi. Investoinneista lasketaan kuitenkin 80 prosenttia jäävän Suomeen.

  1. Energiatehokkuusdirektiivi

Energiatehokkuusdirektiivi on esimerkki siitä, kuinka EU-sääntelyssä rangaistaan Suomen kaltaisia edistyksellisiä maita. Suomen kannalta hanke on erityisen ongelmallinen, sillä suomalaiset yritykset ovat jo vuosia paiskineet töitä energiatehokkuuden parantamiseksi ja ovat siinä onnistuneet hyvin. Suomessa jo aikaisemmin tehtyjä pitkäjänteisiä energiatehokkuustoimia ei voida täysimääräisesti hyödyntää energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi. Ne maat, joissa toimiin ryhdytään vasta direktiivin pakottamana, pääsevät helpommalla, kun siellä nyt tehtävät toimet lasketaan yrityksen hyväksi kokonaan.

Lehdistötiedote 9.10.2012

19 kommenttia artikkeliin ”Viisi hanketta vaarantaa Suomen tulevaisuuden

  1. Aivan mahtavaa! Mitä yhteistä on Neuvostoliitolla ja Kauppakamarilla? Molemmat kieltävät tosiasiat ja vastustavat muutoksia. Kauppakamarin logiikalla kännykät olisi varmaan kielletty 90-luvun alussa ettei lankapuhelinteollisuuden tulevaisuus vaarannu. Yhteistä on sitten myös se mitä tällaisesta asenteesta seuraa.

    Kuunnelkaa rahaa ja katsokaa ketkä markkinoilla pärjäävät. Siellä pärjäävät ne firmat jotka lähtevät rohkeasti mukaan muutoksiin ja tunnustavat tosiasiat. Tuhoon tuomittuja ovat sitten kaiken maailman jarrut, hitaat ja silmänsä ummistajat.

    On tosi surullista että liike-elämän etujen puolustaminen on tässä maassa näin surkeissa käsissä. Ei ole ihme että Suomi on kriisissä.

    1. Teollisuutemme tuottaa vientimme melkein kokonaan. Jos teollisuus poistuu Suomesta, meillä ei ole elättäjää. Uusia yrityksiä ja toimialoja toki tarvitaan, ja niitä Keskuskauppakamari edistää toimillallaan.

      Olemme esim. tuoneet esiin peli- ja av-alaa jo puolitoista vuotta sitten pidetyllä tilaisuudella (siis ennen kuin peliala oli kaikkien huulilla). Pelifirmoista kuitenkin vain yksi on voitollinen, eli pitkä matka on siihen, että uusilla toimialoilla pystyttäisiin korvaamaan nykyinen elinkeinorakenteemme.

      Kasvuyrityksiä on Suomessa todella vähän. Olemme tukeneet uusien toimialojen yrityksiä Yrityksen tekijänoikeusoppaalla – käytännön tietoa oikeuksien suojaamisesta sekä IPR-asioita valottavalla kiertueella.

      Tilanne on jo nykyisellään vaikea. Seuraava valtioneuvoston käyttämä kaavio kertoo karun tilanteen hyvin selkeästi. Kaikki neuvot ovat tarpeen, jotta vanheneva väestömme kyetään elättämään ja hoitamaan hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden mukaisesti.

      http://valtioneuvosto.fi/kuvat/kuvituskuvat/kuntauudistus/Kuva3_suomen_vestllinen-hs.jpg

      Ilman menestyviä yrityksiä Suomi ja suomalaiset eivät menesty.

  2. Juuri näin. Jostain kumman syystä Suomessa on halu ajaa kaikki teollisuus pois maasta. Sen lisäksi halutaan myös maatalous ja energiantuotanto pois maasta. Myös liikenne halutaan minimoida vaikka meillä ei oikeita liikenneruuhkia ole kuin yhtenä tai kahtena päivänä vuodessa.

    Kuvaava esimerkki on se, että yhden asian ympäristönsuojeluryhmittymät ovat Olkiluodon rakennustyömaan kimpussa, kun samaan aikaan Sosnovyj Borin neljän reaktorin rykelmä saa toimia aivan vapaasti aivan Suomen rajan läheisyydessä.

    Ovatko nämä ympäristöliikkeet suomettuneet ja rähmällään itään päin?

  3. Voi herraisä, meinasi mennä lounas väärän kurkkuun tätä lukiessa.

    Eikö Keskuskauppakamari aja niiden yritysten asiaa, jotka nimenomaan hyötyvät kotimarkkinoista, joita cleantechille nyt EU:ssa yritetään saada aikaan? Tuskin esim. uusiutuvan energian räjähdysmäinen lisääntyminen globaalisti teillekään voi yllätyksenä tulla?

    Esimerkkejä puhtaasta teknologiasta leipänsä tienaavista yrityksistä Suomessakin on lukuisia. Tsekatkaa vaikka nämä:

    http://yle.fi/uutiset/wartsila_hyotyy_laivojen_rikkipaastojen_rajoittamisesta/5464784

    http://www.theswitch.com/

    http://www.seam-group.com/

    http://www.napssystems.com/fi

    http://www.enespa.fi/

    http://www.passiivitalo.com/eliitti/Yritys.html

  4. Höpö höpö!

    Sen sijaan tällainen ajattelutapa kyllä vaarantaa koko Maapallon tulevaisuuden.

  5. No nyt. Jo on kauheaa, että kaivosalan – kuitenkin todistetusti yksi johdonmukaisesti ihmisille ja ympäristölle haitallisimmista teollisuudenaloista – ihan oletetaan maksavan veroja siitä hyvästä, että saavat toimia maassa, jossa hopealautasella tarjotaan julkisin varoin maksettu infrastruktuuri ja erinomaiset yhteiskunnalliset puitteet liiketoiminnalle? Jos mineraalien hinnat ovat kerran korkealla ja vain kasvussa, niin miksi ihmeessä yhteiskunnan kannattaisi myydä ne pois mahdollisimman vähällä tuotolla?

    Yllä oleva esitys ‘uhista’ paljastaa lähinnä sen, että utooppinen usko säätelemättömän kapitalismin autuaaksi tekevyyteen istuu ilmeisen syvässä Kauppakamarissa.

  6. Ei hyvää päivää, piti hieraista silmiä kahteen kertaan, luulin ensin pilajutuksi.
    “Ulkomaisten kaivosyhtiöiden johto on jo huolestunut siitä, tuleeko Suomeen kaivosvero, joka pakottaisi sulkemaan hyvin toimivia ja työllistäviä kaivoksia.”
    Jumaleissön, millä planeetalla varatoimari Linnainmaa elät ? Kas kun et kehunut ydinvoimaloiden työllistäviä vaikutuksia.

    Luulisi kauppakamarilla olevan edes hieman realistisiakin tulevaisuuden visioita, elääkö siellä todellakin “koskaan et muuttua saa” mentaliteetti.

  7. Niin ja (nyt jo kumotun vanhan) vesilain säätäminen ja voimaantulo 1960-luvun alussa tuhosi puunjalostus- ja muun teollisuuden, kun se joutui hakemaan lupia päästöilleen… Vai tuhosiko sittenkään? Ainakin esim. Kokemäenjoen vuoden 1961 VL sai vähitellen uimakelpoiseksi Porin keskustan kohdalla. Linnainmaa tietysti laulaa palkkansa maksajien lauluja.

  8. Kiitos paljon Leenalle viisaista sanoista ja auta meitä pääsemään eroon vaarallisesta vihreästä syövästä.

  9. Nämä hankkeet ovat juuri niitä, jotka mahdollistavat Suomen tulevaisuuden.

    Miten lyhytnäköinen elinkeinoelämällä on varaa olla?

  10. Olen pitänyt kauppakamaria asiallisena asiat osaavana lobbaus- ja etujärjestöorganisaationa, mutta nyt kyllä tunnnun joutuneeni lasten pariin, jotka naama virneessä keksivät syitä kuinka on kaikkien etu, että joka päivä on karkkipäivä ja maanantai jäätelöpäivä.

  11. Harkitsen tässä liittymistä kauppakamarin jäseneksi tulliasiakirjapalveluiden takia. Nyt joudun harkitsemaan uudestaan. En tiedä miten voisin elää itseni kanssa, jos maksaisin jäsenmaksua instituutiolle, jonka nimissä kirjoitetaan tälläistä paskaa.

  12. Viitsisikö Linnainmaa vastata muutamaan kysymykseen?

    1. Millä perusteella kutsut kaivosalan ongelmia yksittäistapauksiksi?

    Yksistään Talvivaaran aiheuttamia ympäristöongelmia tulee julkisuuteen jatkuvalla syötöllä. Viimeisin, eli sakka-altaan vuoto, johtuu huonosti rakennetusta altaan pohjasta (Nelonen, 6.11.). Huomauttaisin myös, että yksi työntekijä on kuollut Talvivaaran kaivoksella käytettyihin myrkkyihin.

    Kuinka monta yksittäistapausta vielä tarvitaan, jotta myös Linnainmaa tunnistaa trendin? Kaivosalaa pidetään yleisesti ottaen ympäristölle ja ihmisille erittäin suurta haittaa aiheuttavana alana, eikä Suomi näytä olevan poikkeus.

    2. Väität, että kaivostoiminta on tiukasti luvanvaraista. Tämä on totta, mutta miten lupien toimiminen käytännössä?

    Kuten tiedämme, Talvivaaran lupia esitellyt Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristöylitarkastaja on virkavapaallaan mennyt Talvivaaralle töihin (Kaleva 21.4.). Vastaavasti Sakatti Mining Oy:n lupaehtojen rikkomisen yhteydessä Lapin Ely-keskuksesta ilmoitettiin, etteivät resurssit riitä asian tarkistamiseen kentällä ja rikkomuksen toivat esiin paikalliset luonnonsuojelijat (YLE 21.8.).

    Onko tämä sitä “tiukkaa luvanvaraisuutta”, josta Linnainmaa puhuu? Valvova virkamies siirtyy yrityksen, jonka lupia on esitellyt ja tarkistanut, palvelukseen. Tätä kutsuttaisiin monessa maassa korruptioksi, jota – kuten tiedämme – ei tietenkään Suomessa ole. Myös se, että valvovat virkamiehet eivät reurssipulan takia pysty töitään tekemään, ei kerro siitä, että kaivosalan valvonta olisi Suomessa erityisen hyvällä tolalla.

  13. Suomen hyvinvointi on rakennuttu 10 suuren vientiyrityksen tuloilla, osaavalla virkamies koneistolla, osallistuvalla demokratialla sekä vastuullisella lehdistöllä. Oman merkittävän osan siihen on tuonut suomalainen yliopisto- ja koko koulutusjärjestelmä.
    Suomalaiset sekä yritykset että yksityiset toimijat ovat vastuullisia ja vahvan arvopohjan omaavia toimijoita.
    Meidän piirit ovat pienet ja kaikki tuntevat toisensa. Tämä on ollut ja se tulee olla meidän vahvuus.
    Kaikkien pitää noudattaa lakeja ja niiden rikkomisesta tulee saada sanktiot.
    Globalisaatio, ilmastopolitiikka, kansainvälinen kilpailu, median muutos, politiikan populistuminen, ahneus ja yksilön oikeuksien korustuminen ilman vastuuta tuovat mukanaan meille uusia asioita ja ilmenemismuotoja.
    Fakta vaan on, että yksipuolista ilmastopolitiikkaa harrastaen tapamme suomalaisen hyvinvoinnin perustan. Kansantaloudellisesti olemme siinä tilanteessa, että suomalaisen valmistavan vientiteollisuuden asema tulee turvata niin kotimaassa kuin EU:ssa.
    Lakeja pitää noudattaa mutta omaa oksaa ei kannata sahata – edes vihreän ideologia nimissä.

    Antti Eskelinen
    toimitusjohtaja
    Tampereen kauppakamari

  14. Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä professori Mikael Hilden kirjoittaa kolumnissaan viidestä vaarallisesta ajatuksesta:

    http://www.ymparisto.fi
    /default.asp?contentid=423359&lan=fi&clan=fi

    Hyvin kirjoittaa hän.

Kommentointi on suljettu.