Unohda ”Älä osta päivä” – Harkitse mitä ostat!

Jouluryntäyksen aattona perjantaina 30.11.2012 vietettiin ”Älä osta päivää”. Mutta pitäisikö meidän viettää mieluummin ”Harkitse mitä ostat”-päivää? Nykyisessä vaihdantataloudessa on lähes mahdotonta selvitä päivää ilman ostamista. Tarvitsemmehan bussilipun työmatkalle, työpaikkalounaan ja muuta arjen sujumisen kannalta välttämätöntä. Olemme jo oravannahkakaudella alkaen siirtyneet vaihdantaan, eikä siinä ole mitään pahaa. Ehkä joku muu pystyy tarjoamaan meillä välttämättömyyshyödykkeitä edullisemmin, laadukkaammin ja jopa ympäristön kannalta ekologisemmin kuin jos me kukin itse tekisimme ne.

”Harkitse mitä ostat” on kestävän kasvun ja kehityksen kannalta olennaisempi muistutus. Tarvitsemmeko tuoreita mansikoita läpi vuoden? Entä onko meidän kaikkien matkustettava Thaimaahan, koska se on niin hienoa ja ”edullista”? Kauppa ja palvelun tuottajat tarjoavat meille kuluttajina niitä asioita, mitä haluamme. Kuluttajien ostokäyttäytyminen muokkaa merkittävästi kaupan valikoimia. Toki kauppa synnyttää myös meille tarpeita, mutta ostopäätöstä tehtäessä vastuu on aina yksilön, kuluttajan.

Yhteiskunnan kestävyys syyniin

Yksilön syyllistämisen sijasta keskeinen vastuu kestävän kasvun, tuotannon ja kulutuksen edistämisessä on yhteiskunnalla ja yrityksillä. Yhteiskuntahan pystyy ohjaamaan, asummeko taajamassa vai syrjäseudulla. Olemmeko koulutuksen ansiosta tietoisia kulutuskäyttäytymisemme vaikutuksista? Osaammeko kierrättää? Onko jätehuolto järjestetty järkevästi? Saammeko pakkausmerkintöjen kautta riittävästi tietoa tuotteesta? Ohjaako verotus meitä tekemään kestäviä ostopäätöksiä? Ovatko kaupat keskustoissa vai pelloilla?

Esimerkiksi Kiinassa väestön muuttaminen kaupunkeihin luo toki uusia haasteita, mutta helpottaa useiden sosiaalisten ja ekologisten ongelmien ratkaisemista. Suomi on edelleen poikkeuksellisen harvaan astuttu maa, jossa vain 60 prosenttia väestöstä on taajamissa. Ruotsissa vastaava luku on 85 ja Belgiassa jopa 98. Suomessakin joudutaan hakemaan nykyistä toimivampaa yhteiskuntarakenteiden tasapainoa.

Yritykset osa ratkaisua, ei ongelmaa

Yritykset sopeutuvat nopeasti yhteiskunnan ja kuluttajien odotuksiin. Autojen kulutus ja päästöt puolittuivat, kun siihen syntyi tarve. Tänä päivänä resurssi- ja energiatehokkuus sekä vähäpäästöisyys ovat yrityksille liiketaloudellisestikin kannattavia. Jos suomalainen teknologia siirrettäisiin kaikkiin maailman terästehtaisiin, niiden päästöt tippuisivat 30 prosenttia. Kestävän kasvun edistäminen vaatiikin tosiasiassa lisää kaupankäyntiä. Parhaan teknologian avulla läntiset teollisuusmaat ja nousevat taloudet pystyvät turvaamaan hyvinvoinnin kasvun, mutta rajoittamaan sen ekologisia seuraamuksia. ICT ja digitaalisuus luo uusia mahdollisuuksia työn, arjen ja yritystoiminnan tehostamiseen ja ympäristörasituksen pienentämiseen.

Jos 1992 YK:n Kestävän kehityksen kokouksessa Rio de Janeirossa valtiot herättelivät yrityselämään ympäristötekoihin, niin 20 vuotta myöhemmin yrityselämä herättelee poliittisia päättäjiä lähestymään ilmasto- ja ympäristöhaasteita pragmaattisesti, toimiville ympäristöteknologiamarkkinoille mahdollisuuksia avaamalla.

Kansainvälinen kauppakamari ICC edustaa laajasti elinkeinoelämään Dohan ilmastoneuvotteluissa. Kauppakamarit eri puolilla Suomea tarjoavat pk-yrityksille tietoa ympäristö- ja energia-asioissa sekä osallistuvat yhteiskuntarakenteen suunnitteluun kunnissa.

Maajohtaja Timo Vuori osallistui 31.11.2012 YLE:n Ykkösaamun radiokeskusteluun kestävästä kasvusta ja kulutukset

http://areena.yle.fi/radio/1756285