Uusi vuosi 2013: Yritysvastuu nousemassa yhtä tärkeäksi kuin tuotteet ja palvelu

Yritysvastuu on tullut jäädäkseen. Vuonna 2013 ollaan siirtymässä aikaan, jolloin yritysvastuu voi olla kuluttajille yhtä tärkeä tekijä kuin tuotteet tai palvelun taso. Siksi yritysten uuden vuoden lupauksena tulisi olla yhä läpinäkyvämpi ja avoimempi toiminta.

Suomessa elinkeinoelämän edustajat ovat pitkälti tiedostaneet, että yritysvastuu on tullut jäädäkseen. Nyt on korkea aika havahtua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien arvojen muuttumiseen.

Avoimuus ja selkeys tuovat faktoja keskusteluun ja antavat suurelle yleisölle paremmat lähtökohdat arvioida yritysten toimintaa. Verojalanjälki antaisi kattavamman kuvan yritysten toiminnasta ja merkityksestä. Keskuskauppakamari kannustaa suuryrityksiä harkitsemaan sellaisen koostamista.

Etulinjassa kehittämässä

Valtiovallalle suuntautuvana uuden vuoden toiveena on, että naiivisuuden aika olisi vihdoin ohi. Suomella ei ole varaa ottaa kontolleen kilpailijamaita suurempia rasitteita. Suomen on myös EU:ssa toimittava sen eteen, ettei EU murenna globaalia kilpailukykyään ottamalla itselleen suurempia rasitteita ja rajoitteita kuin kehittyneillä kilpailijamailla.

Suomelle on tulossa suuria kustannuksia muun muassa rikkidirektiivistä ja nyt on syytä ottaa oppia näistä kokemuksista. EU:n pelisäännöistä ei pidä tehdä tiukempia tulkintoja kuin kilpailijamaissa, kun on kysymys vaikkapa teollisuuden valtiontukisäännöistä. Ylisääntelyllä ja muita tiukemmilla tulkinnoilla ei pidä menettää kauppoja kilpailijoille, jolloin tuotanto siirtyy muualle maailmassa, missä vastuunäkökohdat saattavat olla hyvin heikosti huomioituja.

Suomi voi ja sen pitääkin olla etulinjassa kehittämässä EU:n ja kansainvälisen yhteisön pelisääntöjä, onpa kyse veroparatiiseista tai ympäristövastuusta. Tavoitteena on kuitenkin oltava yhteinen, globaali sitoutuminen yritysvastuun piirissä olevien asioiden kehittämiseksi, ei ainoastaan Suomen tai EU:n sitoutuminen.

Verojalanjäljellä laajempi kuva

Yritysten yhteisöveron maksukertymä on ollut viime kuukausien kuuma puheenaihe. Yhteisövero on kuitenkin vain murto-osa siitä rahoituksesta, jonka yritystoiminta tuottaa yhteiskunnalle.

Jos suuret yritykset kertoisivat verojalanjälkensä, yleisö saisi kattavamman kuvan yritysten toiminnasta ja merkityksestä. Yhteisöveroa maksaa vain voittoa tuottava yritys, mutta kaikki yritykset maksavat monenlaisia veroja ja julkisia maksuja työnantajavelvoitteiden lisäksi. Esimerkiksi arvonlisä-, kiinteistö-, sähkö-, jäte-, polttoaine-, auto- ja varainsiirtoverot sekä tullit tuottavat suuria summia valtion kassaan, ennakonpidätyksistä ja työnantajavelvoitteista puhumattakaan. Kertomalla näistä koostuvan veronjalanjälkensä yleisö saisi kokonaiskuvan siitä, mikä on yrityksen merkitys ympäröivälle yhteiskunnalle.

Tämä olisi osa yhteiskunnallista tilinpäätöstä, jossa kerrotaan yrityksen vaikutukset laajemmin kuin vain omistajien kannalta. Uusia säännöksiä ja suosituksia ei kuitenkaan tarvita vaan yritysten oma-aloitteista joustavaa menettelyä, jotta yritysten hallinnollista taakkaa ei kasvateta entisestään.

Tähän ei pidä rakentaa uutta sääntelyä, vaan asia voidaan hoitaa kokoamalla helposti saatavilla olevat tiedot ja kertomalla asiasta tilinpäätöstietojen yhteydessä.