Työllistämistuki: miljoonan euron haaste henkilöä kohden

Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara. Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni.  Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.

Työllistämiseen liittyvät suuret, vaikeat inhimilliset näkökohdat sekä valtavat hintalaput. Työelämän ulkopuolelle jäänyt henkilö maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta 400 000 euroa. Alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa yhteiskunnalle joka vuosi 27 500 euroa. Täyttäessään 60 vuotta hän on maksanut yhteiskunnalle noin 1,1 miljoonaa euroa. Samaan aikaan monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta. Myös aloilla, joissa olisi mahdollista tarjota työtä haastavasti työllistettäville.

Työttömiä on Suomessa noin 193 000 ja työttömyysaste on 7,3 prosenttia. Heistä pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita on noin yksi kolmesta.

Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja on Suomessa yhteensä noin 112 000 henkilöä eli 4,2 prosenttia työvoimasta. Työttömiä työnhakijoina oli 31 000 alle 25-vuotiasta.

Työllistämisen tarkoitus on edistää työnsaantia, erityisesti silloin kun se on vaikeaa omin avuin. Työvoimatoimisto maksaa työnantajalle työllistämistukea korvaukseksi heikentyneestä työkyvystä. Työntekijä saa työstään normaalin palkan, joka usein on hieman työttömyysturvaa suurempi.

Yritysnäkökulma työllistämiseen:

Työvoimaviranomaisilla (Ely-keskus, TE-toimistot) on tarjolla runsaasti erilaisia hyvin subventoituja työllistämis- ja asiantuntijapalveluita. Kauppakamareissa on havaittu suurimman haasteen olevan, etteivät nämä löydä kovin hyvin tietään yrityksiin. Tähän on monta syytä.

  • Yritykset tuntevat palvelut suhteellisen huonosti
  • Palvelut ovat viranomaisissa eri siiloissa (erityisesti liiketoiminnan kehittämispalvelut ja osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut käsitellään eri tahoilla), vaikka ne ovat kiinteästi toisiinsa yhteydessä.
  • Byrokratia on mittavaa. Esim. vaatimus saatavuusharkinnan soveltamiseen ammatteihin ja tehtäviin, joihin työnantajilla on jatkuva rekrytointi päällä. Samaan asiaan liittyy työperäiseen maahanmuuttoon vaadittava byrokratia.
  • Työllistämiseen liittyvät toimet edellyttävät työvoimaviranomaisilta jalkautumista yrityksiin ja palveluiden personointia. Tällöin voidaan palvelut mukauttaa tarpeiden eikä viranomaisten tarjonnan mukaan ja lieventää byrokratiakammoa.
  • Työvoimaviranomaisten tilastot aidosti tehtävään soveltuvien työnhakijoiden määrästä antavat virheellisen kuvan tilanteesta. Vaikka määrällisesti esim. kokin työhön on paljon hakijoita, monella rekisterin mukaan pätevällä hakijalla ei ole joko ammattitaidon puutteiden, motivaation tai jonkin muun syyn takia kelpoisuutta työntekijäksi haettuun tehtävään. Työnhakijoiden profilointia tulisi siis kehittää, jotta työnantajat ja yritykset eivät hukkaa aikaa turhiin haastatteluihin tai rekrytointikierroksiin.

Palkkatuet

Työ- ja elinkeinotoimisto myöntää tapauskohtaisen harkinnan myötä työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin. Palkkatuella työllistetään ensisijassa pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia, alle 25-vuotiaita nuoria ja työttömiä, joita uhkaa pitkäaikaistyöttömyys tai syrjäytyminen työmarkkinoilta.

Palkkatuki muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Vuonna 2012 perustuen suuruus oli 31,36 euroa/päivä. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työvoimatoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan suuruus on enintään 60 % perustuen määrästä, joissakin tapauksissa enintään 90 % perustuen määrästä.

Yrityksille palkkatukea myönnetään vain toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen perusteella. Palkkatukea voidaan kuitenkin myöntää myös määräaikaisen työsopimuksen perusteella oppisopimuskoulutukseen, vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän palkkaamiseen sekä työttömän työnhakijan palkkaamiseen jos yhdenjaksoinen työttömyys on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.

Palkkatukea myönnetään enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan tai oppisopimukseen koko sen ajaksi, vaikeasti työllistyvän, vajaakuntoisen tai työnsuunnittelijan palkkaukseen 24 kuukaudeksi ja sosiaaliselle yritykselle pitkäaikaistyöttömän palkkaukseen 12 kuukaudeksi, vaikeasti työllistyvän palkkaukseen 24 kuukaudeksi ja vajaakuntoisen palkkaukseen 36 kuukaudeksi.

Työnantaja hakee palkkatukea Hakemus palkkatuesta -lomakkeella siltä työ- ja elinkeinotoimistolta, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai jonka työnhakijoita tuella on tarkoitus palkata.

Palkkatukea ei myönnetä, jos työsuhde on alkanut ennen tuen myöntämispäätöstä tai jos työnantaja on edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä taikka lyhentänyt heidän työaikaansa. Palkkatuki maksetaan kuukausittain jälkikäteen.

Työnhakija voi käyttää omatoimisen työnhaun tukena työvoimatoimiston myöntämää palkkatukiseteliä. Työnantajaan liittyvät tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan erikseen.

Lisätietoja työ- ja elinkeinotoimistoista
Palkkatuki-esite (pdf)

3 kommenttia artikkeliin ”Työllistämistuki: miljoonan euron haaste henkilöä kohden

  1. TEM, Ely-keskukset ja TE-toimistot haasteessa mukana!

    TE-palvelu-uudistus on käynnistynyt. Työ- ja elinkeinopalvelut on päätetty uudistaa vuosien 2013 – 2015 aikana.

    Byrokratian vähentäminen on käynnissä. Tämän vuoden alussa hallinnollisten TE-toimistojen määrä väheni 74 toimistosta 15 alueelliseen toimistoon. Samalla siirtyi lähes puolet johdosta kehittämis- ja asiantuntijatyöhön palvelemaan niin henkilö- kuin yritysasiakkaitamme.

    Asiakaslähtöisyys, asiakkaiden palvelutarpeet ja yrityslähtöisyys ovat uudistuksen perusta.

    Myös uusia verkko- ja etäpalvelumahdollisuuksia otetaan käyttöön.

    Uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista astui voimaa 1.1.2013. Laki selkeyttää TE-palveluja ja antaa perustan joustavammalle hallinnolle.

    Olen erittäin tyytyväinen, että keskuskauppakamari näkee työllistämisen ja TE-palvelujen toimivuuden keskeisimpänä haasteena yhteiskunnassamme. Olen samaa mieltä. Toivon, että voisimme hyvässä yhteistyössä kehittää TE-palveluja niin, että palvelut tuottavat entistä parempia menestymisen edellytyksiä niin yksilöille, yrityksille kuin yhteiskunnalle.

    TE-palvelut jatkaa joustavamman ja tehokkaamman palvelukulttuurin kehittämistä. Alkuaskeleet on jo otettu.

    Olli Vihanta
    prjektipäällikkö

  2. Idealamppu syttyi !

    Työllistä sellainen henkilö ,jolla ei ole tutunsuhteita.
    Ajattelin että pitäisi olla yritys joka testaa
    Maalarin ,muurarin,hitsarin, ompelijan yms.ja kaikki.(Riittävän hyvin ja riittävän nopeasti ja määrätyn tason täyttävä työsuoritus ja saa paperin käteen.

    Nyt työntekijällä on kädessä paperi johon työnantaja luottaa vaikkei tuntisi yhtään , joo tule töihin.

    Näin saataisiin työllistettyä iso porukka.

    Testi maksaa jonkun satasen, mutta se au
    ttaa molempia osapuolia. vtt sertifikaatti

Kommentointi on suljettu.