Virkamiesten ja valittajien valta kangistaa kaavoitusta

Puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen, kertoo kauppakamarien yritysjohtajakysely. Pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta ovat pääasialliset harmituksen aiheet.

Kaavoitus toimii hyvin joissakin osissa Suomea ja toisissa ei ollenkaan. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien mukaan heikoimpia alueita ovat Häme, Kymenlaakso sekä Etelä-Savo. Erityisen tyytyväisiä puolestaan ollaan Satakunnassa, Riihimäki-Hyvinkään alueella sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.

Yksimielisiä vastaajat olivat siitä, että kaavoituksen toimivuus on tärkeää yrityksen toiminnalle, kasvulle ja kehitykselle. Tätä mieltä on 95 prosenttia yritysjohtajista. Epäkohta on melkoinen, kun kaavoitukseen liittyviä prosesseja oman yrityksensä toiminta-alueella pitää sujuvana vain puolet vastaajista.

Kasvujarru ja investointihidaste

Kaavoituskysymykset liittyvät niin yritysten toimitilaratkaisuihin, liikenneyhteyksiin kuin henkilöstön saatavuuteen. Mikäli Suomeen mielitään saada kasvua, investointeja ja työpaikkoja, olisi kaavoituksen syytä toimia.

Arviot toimivuudesta kuitenkin vaihtelevat räikeästi ympäri Suomen. Heikoimmilla alueilla ei yksikään kyselyyn vastannut yritysjohtaja ollut tyytyväinen. Parhailla alueilla yli 80 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä.

Yleensä kauppakamarien yritysjohtajakyselyissä ei mielipiteiden hajonta ole näin laaja, joten tulos on poikkeuksellinen.

Tulkinnat ja menettelyt epäyhtenäisiä

Tuloksissa korostuu se, miten voimakkaasti lain tulkinnat ja soveltaminen vaihtelevat kaavoituksessa. Yksittäisen virkamiehen valta on päässyt muodostumaan varsin suureksi. Kaavoitus ei saa olla suhdetoimintaa, vaan sujuva prosessi, jossa on samat pelisäännöt kaikkialla Suomessa.

Kaavoitus

Eräs yritysjohtajista kiteyttää ongelman vastauksessaan ”Kuntien väliset erot kaavoituksessa ovat yllättävän suuria. Osa virkamiehistä yrittää tehdä rationaalista työtä ja palvella kuntalaisiaan. Suuri osa toimii edelleen kuten 100 vuotta sitten, jolloin olimme tsaarin hallintoalamaisia.”

Avoimissa vastauksissa korostui tyytymättömyys kaavaprosessien aikatauluihin. Kesto voi olla vuoden tai viisi. Syyksi nimettiin tehottomat viranomaisprosessit ja valitusoikeus. Muutamakin vuosi on liian pitkä aika liikeyritykselle, sinä aikana ehtii oikeastaan kaikki jo muuttua.

Dokumentointia ja avoimuutta

Nykyään lähes kaikki muut tahot dokumentoivat työprosessinsa, paitsi valtion ja kunnan virkamiehet, todettiin kyselyssä ja vaadittiin, että virkamiehille tulisi asettaa dokumentaatiovelvoite siitä, miten kaavoitushankkeet etenevät käsittelyssä ja mistä hidasteet johtuvat.

Koska toiminta on näin kirjavaa ja tehotonta, tulisi harkita lakia aikatauluista, jonka puitteissa prosessin tulee edetä.
Paitsi virkamiehillä, myös ammattivalittajilla on Suomessa valtaa. Kiusantekotarkoituksessa laaditulla valituksella voi saada järkevän hankkeen viivästymään jopa vuosia.

Tehokas keino vähentää aiheettomia valituksia olisi periä valituksesta käsittelymaksu, joka palautettaisiin, mikäli valitus menestyy. Ilmeisen aiheettomien valitusten ratkaisemiseksi on kehitettävä ohituskaista ja kaikkien valitusten käsittelyajalle on säädettävä maksimi.

Yritykset mukaan keskusteluihin

Ihanteellisessa kaavoitusprosessissa elinkeinoelämä otetaan vahvasti ja vakavasti mukaan kaavan valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa, jotta yritysten sijoittumis- ja kasvutarpeet voidaan jouhevasti sovittaa muuhun maankäyttöön.

Kaavoituksen on oltava kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolista ja läpinäkyvää. Tätä voitaisiin edesauttaa keskitetyillä tietojärjestelmillä, joilla varmistettaisiin ajantasaisen kaava-aineiston saatavuus sähköisesti kaikille tarvitsijoille.

Leena Linnainmaa

Lisätiedot:
Kyselyn tulokset
Taustoitus: kaavoitus – venyvää selvitystä, soveltamista ja tulkintaa
CASE Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut