Talouden uusjako haastaa Venäjän

Talouden kehitys heijastuu tänä päivänä kunkin maan poliittiseen valtaan. Vahvassa talouskasvussa olevien Kiinan ja Brasilian merkitys on korostunut.

Timo Vuori

Finanssikriisin jälkitaudeista toipuvat Yhdysvallat ja Eurooppa ovat uuden tilanteen edessä. Ne eivät pysty sanelemaan kansainvälisen kaupan pelisääntöjä, kuten jumissa olevat kauppa- ja ilmastoneuvottelut osoittavat. Ne hakevat viisaasti tukea toisistaan aloittamalla keskustelut uudesta transatlanttisesta kumppanuudesta. Maailmantalouden uusjaossa tällä hetkellä heikommat kortit näyttävätkin olevan Venäjällä.
Tuore G20-puheenjohtajamaa ja WTO-jäsen Venäjä ei ole onnistunut uudistumaan poliittisesti tai taloudellisesti. Maan talouden kehitys tuntuu jämähtäneen samaan energiasta riippuvaiseen kasvu-uraan. WTO-jäsenyyden aattona maa hyödynsi kaikki mahdolliset keinot kotimarkkinoiden suojaamiseksi ja nosti tullit huippuunsa. Toisin kuin aikanaan Kiinassa, Venäjällä jäsenyys markkinataloushenkisten maiden WTO-klubissa koetaan edelleen uhkana, ei mahdollisuutena.

Finanssikriisi lännen syytä

Kansainvälisiä investointeja maa haluaa pakottamalla, ei houkuttelemalla. Tämä käy epäsuorasti ilmi Venäjän G20-puheenjohtajuuteen liittyvissä tavoitteissa, joita puitiin Berliinissä helmikuun lopulla ICC G20 –konsultaatiokokouksessa. Finanssikriisin Venäjä näkee läntisten teollisuusmaiden syyksi, jota se nyt joutuu G20-maana hoitamaan. Se vaatii muutoksia kansainvälisten rahoituslaitosten kuten IMF:n päätöksentekoon. Sen sijaan Venäjän kauppapoliittiset tavoitteet ovat epäselvät. Dohan kierroksen maaliin saattamista loppuun ei mainita ääneen. Protektionismin ehkäisy ei kuulu Venäjällä kauppapoliittiseen sanavarastoon.

Venäjän talous kaipaa uudistumista

Suomen kannalta olisi toivottavaa, että Venäjä ei eristäytyisi maailmantalouden uusjaossa. Maan talous kaipaa kipeästi modernisoitumista. Yksinomaan energiakortilla pelaaminen on uhkapeliä, koska kansainväliset energiamarkkinat ovat menossa uusiksi. Eurooppa on yhä Venäjälle ykkösvaihtoehto talouskumppaniksi. Globaalin talouden kiristyvässä kilpailussa Suomella ja Venäjällä on vain voitettavaa tiiviimmällä keskinäisellä kaupankäynnillä. Olennaista on kuitenkin, että se perustuu aidosti markkinaehtoisen kehitykseen.

G20, Venäjä, Suomi: Berliinissä pidettiin 26.2.2013 yrityselämän keskustelu kansainvälisestä taloudesta ja Venäjän roolista G20-puheenjohtajamaana. G20-toimilla on vaikutusta markkinoiden luottamukseen ja suomalaistenkin yritysten toimintaympäristöön. Teollisuusneuvos Martin Granholm ja Timo Vuori edustivat Suomea tapaamisessa.
Lisätiedot: www.g20.org. 
 
Muistio: ICC G20 Business Consultation in Berlin 26.2.2013