Resursseja, avoimuutta, ymmärrettävyyttä

Yritysten näkökulmasta ympäristölupajärjestelmän suurimpia haasteita ovat resursointi, tasapuolisuus, avoimuus ja ymmärrettävyys.  

Taija Jurmu
Yrityksissä kyllä ymmärretään kestävän toiminnan päälle. Yhteiskuntavastuuasiat on jo kilpailuetukysymys. On tehokkaampaa ja edullisempaa toimia kerralla oikein. Mutta ohjeiden noudattamisesta on tullut loputon ja ennakoimaton esterata.

Yksiselkoisuus on kaukana ympäristölainsäädännöstä. Lupapäätösten ennakoitavuus voi olla jopa mahdotonta. Pienemmille yrityksille tämä on nousemassa yhä suuremmaksi haasteeksi ja isommille investoinneille jumittavaksi jarruksi. Varsinkin YVA-menettelyä vaativien hankkeiden kokonaiskestoajat muodostuvat usein reippaasti ylipitkiksi.

Kohtuuttoman pitkät käsittelyajat tulee katkaista sanktioin ja valitusprosesseista on karsittava ilmeisen aiheettomat valitukset. Kaikkien valitusten käsittelyajoille tulisi säätää maksimi.

Yritykset kokevat viranomaisen toiminnan olevan hajallaan. Lakia voidaan lukea eri tavoin eri puolilla maata, ja viranomainen voi jopa valittaa toisen viranomaisen tekemästä päätöksestä. Lupakäsittelyn on oltava kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolista ja läpinäkyvää. Ympäristöhallinnon parempi koordinaatio ja riittävät resurssit ratkaisisi monia haasteita. Keskitetyillä sähköisillä tietojärjestelmillä saataisiin ajantasainen materiaali kaikille sidosryhmille.

Viranomaisten asiantuntevan ohjauksen ja neuvonnan merkitys korostuu erityisesti monimutkaisissa ja vaikeaselkoisissa lupaprosesseissa. Ympäristöviranomaisten kokemien viimeaikaisten haasteiden seurauksena ei oikea suunta eteenpäin saa olla pelkästään tiukempi linja ja lupakynnyksen korottaminen. Silloin menetetään paljon hyviä hankkeita.

Ympäristölainsäädäntöä ollaan rakentamassa uuteen uskoon. Hallitusohjelma toteaa, että suomalaisten yritysten halutaan olevan edelläkävijöitä yritysvastuuasioissa. Yhteiskuntasitoumusta työstetään parhaillaan osana kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistamista. Sillä on määrä ankkuroida kestävän kehityksen yhteinen tahtotila kaikille hallinnonaloille ja koko yhteiskuntaan. Merkittäviä parannuksia on siis toivon mukaan odotettavissa epäkohtien ratkaisemiseksi.

Ennen kaikkea viranomaisille pitää kohdentaa riittävästi resursseja lupaprosessien asiantuntevaan ja sujuvaan käsittelyyn, laadukas ohjaus ja neuvonta mukaan lukien. Suomen tulee olla kestävän kehityksen mallimaa kestävästi.

Taija Jurmu
Kirjoittaja on Lapin kauppakamarin asiamies

Yksi kommentti artikkeliin ”Resursseja, avoimuutta, ymmärrettävyyttä

Kommentointi on suljettu.