Tavoitteena vapaa kilpailu

Kauppakamari perustettiin 1500-luvulla suojelemaan kauppiaita merirosvojen hyökkäyksiltä. Ajat ovat muuttuneet, eivätkä merirosvot enää uhkaa kauppiaita tai kaupan vapautta, mutta nykyisin kauppakamaria tarvitaan  puolustamaan kaupan vapautta ylisäätelyltä ja liialliselta byrokratialta.

Simberg KimmoKaikkia kaupan aloja yhdistää kova kilpailu ja tiukka sääntely. Julkisuudessa tosin ruokakauppa saa vuodesta toiseen suurimmat otsikot, mutta kaupan ala on paljon muutakin. Päivittäistavarakaupan rinnalla suomalainen vähittäiskauppa pitää sisällään muun muassa käyttö- ja erikoistavarakaupan.

Suomessa K- ja S-ryhmällä on vahva asema päivittäistavarakaupassa. Asetelman on väitetty kertovan siitä, ettei kilpailu toimi ruokakaupassa. Terveen kilpailun edistämistä pohtinut työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on jopa tehnyt esityksen kilpailun sääntelyn lisäämisestä olettaen, että hyöty kaupan tehokkuudesta ei siirry kuluttajille.

Usein vaille huomiota jää kuitenkin se, että päivittäistavarakaupasta on tiukan kilpailun takia hävinnyt toimijoita 2000-luvulla, ja se, että joillakin toimijoista on ollut vaikeuksia pysyä mukana kisassa. Uusia ulkomaisia tulokkaitakaan ei Suomeen ole käytännössä Lidlin jälkeen saapunut, eikä senkään eteneminen ole ollut helppoa. Kovan kilpailun lisäksi osansa on ollut sääntelyn jatkuvalla lisääntymisellä.

Kilpailu on kovaa myös käyttö- ja erikoistavarakaupassa. Siinä markkina jakaantuu laajalle ja kotimaisilla kaupparyhmillä on markkinasta vain pieni siivu. Tuoteryhmittäin osuus taitaa vaihdella muutamasta prosentista hieman yli kolmeenkymmeneen. Lisäksi paraikaa markkinaa valtaa vauhdilla valtioiden rajat ylittävä verkkokauppa.

Kaavaprosessit avainasemassa

Yksi merkittävimmistä kauppaa jo säätelevistä tekijöistä on maankäyttö- ja rakennuslaki. Siinä kaupan suuryksikölle on määritetty hyvin alhainen 2000 kerrosneliön raja, joka estää tehokkaasti päivittäistavarakaupan kilpailun kasvun keskeisessä supermarket-kokoluokassa.

Keinotekoinen kokoraja asettaa vanhat toimijat etulyöntiasemaan, kun muille ei keskustatontteja löydy, koska keskustatoimintojen alueet on rajattu liian kapeiksi. Toisaalta myös vanhojen toimijoiden on vaikea laajentaa myymälöitään monimutkaisten ja paljon erikoisosaamista vaativien kaavaprosessien takia.

Kaupan sääntely on Suomessa OECD-maiden tiukimpia. Alaa painavat tiukat maankäytön rajoitukset, aukiolosäännökset sekä rajoitukset alkoholin myynnissä ja lääkejakelussa.

Vuonna 2011 tehdyssä lakiuudistuksessa suuryksikkösääntely laajennettiin päivittäistavarakaupan lisäksi tilaa vaativaan kauppaan. Huomiotta jäi kuitenkin se tosiasia, ettei näiden myymälöiden ole suuren tilantarpeensa vuoksi ole edes mielekästä toimia keskustoissa. Toisaalta tilaa vaativan kaupan sijoittuminen ei ole suuri yhdyskuntasuunnittelun tai liikennepolitiikan kysymys, koska myymälöissä asioidaan vain harvakseltaan.

Pohjoismaista vertailukohtaa

Kaikkinensa kaupan sääntely on Suomessa jo OECD-maiden tiukimpia. Liian tiukkojen maankäytön rajoitusten lisäksi alaa painavat esimerkiksi Ruotsia tiukemmat aukiolosäännökset sekä eurooppalaisesta käytännöstä poikkeavat rajoitukset alkoholin myynnissä ja lääkejakelussa.

Kaupan ala työllistää tällä hetkellä yli 300 000 suomalaista, mutta tänä vuonna pitkään jatkunut työvoiman kasvu on kääntynyt pienoiseen laskuun. Talouden laskusuhdanteen lisäksi kauppaa painaa pitkät välimatkat, vaativa logistiikka ja erilaiset kaupan tekniset esteet.

Jos todella yhtäältä tavoittelemme vapaampaa kilpailua sekä tehokkaampaa kauppaa ja toisaalta haluamme taata kaupan työllistämispotentiaalin kasvavan kansainvälisen verkkokaupan puristuksessa, meidän on otettava päättäväisesti mallia muista Pohjoismaista. Niissä on nimittäin jo jonkin aikaa menestyksekkäästi ja suunnitelmallisesti purettu liiallista kaupan sääntelyä.

Kauppakamarin toiminnan perustana on tukea vapaata kauppaa ja kilpailua. Säätelyn sijaan olisi selvitettävä, voidaanko muita kilpailua vähentäviä tekijöitä poistaa. Tällaisia ovat päivittäistavarakaupan osalta esimerkiksi kaavoitus ja kaupan sijoittautumista koskevat luvat ja aukiolorajoitukset. Yleisesti ottaen kaupan keskittyminen Suomessa on rakenteellinen ongelma (pitkät matkat, maatalouden olosuhteet, maankäyttölaki, verotus jne.), johon tulee puuttua muilla keinoin kuin vaikkapa kilpailulakia tiukentamalla.

Kimmo Simberg

Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin 1. varapuheenjohtaja ja  Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Eepeen toimitusjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Pohjanmaan kauppakamarilehdessä, Epookissa 4/2012

Yksi kommentti artikkeliin ”Tavoitteena vapaa kilpailu

Kommentointi on suljettu.