Konsernitilinpäätös raskas taakka etenkin pienille konserneille

Yritysten taloushallinnossa ollaan siirtymässä sähköisyyteen ja automatiikan tarjoamiin helpompiin toimintatapoihin. Tämä koskee kirjanpitoa, tilinpäätöstä, muuta taloudellista raportointia sekä verotusta. Pieniltä konserneilta vaadittuun konsernitilinpäätökseen liittyvät määräykset kuitenkin lisäävät hallinnon taakkaa, tuovat lisätyötä ja kasvavia kustannuksia. Näiden poistaminen kasvattaisi tuottavuutta ja toisi lisää työpaikkoja Suomeen.

Konsernin määritelmä

Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Konsernitilinpäätöksen laadintavelvollisuus

Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta säädetään sekä kirjanpitolaissa että osakeyhtiölaissa. Jokaisen osakeyhtiön on kirjanpitolain mukaan laadittava konsernitilinpäätös, ellei se ole pieni konserni. Pienen konsernin rajat ovat:

  •  liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 7 300 000 euroa
  •  taseen loppusumma 3 650 000 euroa
  •  palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä

Liikevaihto ja taseen loppusumma lasketaan konserniyritysten liikevaihtojen ja taseiden loppusummien yhteismääränä vähentämättä konsernin sisäisiä liiketapahtumia. Rajoista yksi saa ylittyä, mutta jos kaksi rajoista ylittyy kahden viimeisimmän tilikauden aikana, konsernitilinpäätös on laadittava. Kirjanpitolaki siis vapauttaa pienet konsernit konsernitilinpäätöksen laatimisesta.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiö ei voi jakaa enempää osinkoa kuin mitä jakokelpoisia varoja yhtiöllä itsellään oli. Vanhassa osakeyhtiölaissa konsernitilinpäätös kuitenkin asetti toisen rajan jaettavissa oleville varoille. Uudesta osakeyhtiölaista tämä konserniyhtiön jaettavissa olevien varojen tarkastusvelvollisuus poistui. Osakeyhtiölakiin jäi kuitenkin määräys, että osakeyhtiön on aina laadittava konsernitilinpäätös, jos emoyhtiö jakaa varoja. Tietyin edellytysten täyttyessä alakonsernien ei tule laatia konsernitilinpäätöstä, vaikka alakonsernin emo jakaisikin varoja. Alakonsernien vapautus konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta tuli voimaan 31.12.2009.

Konsernitilinpäätöksen tietosisältö

Konsernitilinpäätöksen tulisi antaa kuva siitä, miltä tilinpäätös näyttäisi, jos liiketapahtumissa olisi mukana vain yksi yritys useamman yrityksen sijaan. Konsernitilinpäätöksessä eliminoidaan konsernin sisäisen omistus ja voitonjako, sisäiset tuotot ja kulut, sisäiset katteet ja keskinäiset velat ja saamiset.

Isoissa konserneissa konsernitilinpäätökset antavat sidosryhmille, verottajalla sekä omistajille tarpeellista tietoa, mutta pienten ja keskisuurten yritysten omistajat kokevat, ettei sen kautta saada sen tuottamisen kustannuksiin nähden riittävän arvokasta tietoa. Jokaisessa konserniin kuuluvassa yhtiössä on laadittava täydellinen tilinpäätös ja lisäksi konsernitilinpäätös, jossa tapahtumia ja omistuksia eliminoidaan pois. Emoyhtiön tasekirjassa on kerrottava sekä emoyhtiön tiedot että tiedot koko konsernin luvuista ja tapahtumista.

TEM:n selvitys yritysten hallinnollisen taakan kehityksestä

TEM on tehnyt selvityksestään loppuraportin 2.5.2012 ja se kertoo konsernitilinpäätösten hallinnollisen taakan kustannuksista. Hallinnollista taakkaa on selvityksen mukaan se osa hallinnollisista kustannuksista, jotka syntyvät toimenpiteistä, joita yritykset tekevät ainoastaan lainsäädännön velvoittamina, eivätkä omaehtoisesti oman liiketoiminnan tarpeista johtuen.

Vuonna 2010 arvioitiin että konsernitilinpäätösten teko aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia noin 32 milj. euroa, josta hallinnollista taakkaa on noin 10,8 milj. euroa. 31.12.2009 voimaan tullut konsernitilinpäätöksen laadintavelvollisuuden poisto alakonsernin emoyhtiön varojenjakotilanteesta alensi hallinnollista taakkaa noin 2,8 milj. euroa eli noin 25 %.

Isojen konsernien tehdessä konsernitilinpäätös muutenkin kuin lain säädösten pakottamana, suurin osa jäljelle jääneestä hallinnollisesta taakasta koskee pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lainsäädäntöä on muutettava ja vapautettava nämä pienemmät yhtiöt kokonaan laatimisvelvollisuudesta. Hallinnollisen taakan keventämisen myötä syntyvää säästöä voidaan käyttää tuottavammin kuin miten sitä nyt käytetään.

 

2 kommenttia artikkeliin ”Konsernitilinpäätös raskas taakka etenkin pienille konserneille

  1. Onko meillä konserni?
    7 as oYtä omistaa 100% yhdessä huoltoyhtiön, joka hoitaa is palvelut.
    Kumpiko on emo ja kumpi tytär vai miten menee määräysvalta?

    olemme jäsen

Kommentointi on suljettu.