Itsesääntelyn myötä naisilla tärkeä rooli pörssiyhtiöiden hallituksissa

Naisten hallituspaikat ovat kuuma puheenaihe maailmalla. Kiintiösääntelyyn on ryhdytty useassa Euroopan maassa, kun naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa ei ole muuten edennyt, ja EU käsittelee parhaillaan kiintiödirektiiviehdotusta.

Suomi on määrätietoisesti valinnut oman tiensä, joka perustuu elinkeinoelämän itsesääntelyyn. Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista on kolminkertaistunut 10 vuodessa. Yli 30 prosenttia suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista on naisilla, mikä on EU:n ennätys. Nopean muutoksen taustalla on listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Jos näin ei ole, pörssiyhtiön on annettava asiasta julkinen perustelu.

Norjassa vuonna 2003 säädetyllä vaiheittain voimaan tulleella kiintiölailla ei ole kyetty edistämään naisten nousua liiketoimintajohtoon, vaikka hallituskokoonpanot noudattavatkin kiintiösääntelyä. Kiintiösääntelyn lieveilmiönä ovat Norjassa olleet ns. kultahameet (Golden skirts), kun hallituspaikkoja on kasautunut runsaasti samoille naisille.

Suomessa pörssiyhtiöiden kasautuminen samoille henkilöille – miehille tai naisille – ei ole ongelma. Päinvastoin, hallituspaikat jakautuvat suurelle joukolle. Keskuskauppakamarin toukokuussa 2013 julkistama selvitys Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä kertoo, että pörssiyhtiöissämme on hallituspaikkoja yhteensä 731, ja paikat jakaantuvat 652 eri henkilölle, joista 509 on miehiä ja 143 on naisia. Enimmillään samalla henkilöllä on neljä hallituspaikkaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, ja näitä henkilöitä on vain kuusi (viisi miestä ja yksi nainen).

Suomen itsesääntelyyn perustuva järjestelmä on myös onnistunut tuomaan naisia vallan keskiöön, sillä naiset ovat saaneet kiitettävästi valiokuntapaikkoja pörssiyhtiöissämme. Niklas Virtasen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle tekemä kandidaatintutkielma The Role of Women Directors in Finnish Boardrooms – Examination of Committee Memberships kattaa kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt vuosilta 2007–2011. Tutkimuksessa havaittiin, että hallituksen naisjäsenet saavat yhtä päteviä miesjäseniä todennäköisemmin paikan jossakin hallituksen valiokunnassa ja tarkastusvaliokunnassa. Nimitys- tai palkitsemisvaliokuntien nimitysten osalta ei tutkimuksen perusteella sukupuolella näytä olevan merkitystä valintoihin. Johtopäätöksenä Virtanen toteaa, että suomalaisissa pörssiyhtiöissä naisille annetaan todellista vastuuta hallitustyössä.

Tutkimustulos tukee itsesääntelyyn perustuvaa järjestelmäämme. Ulkomaisessa keskustelussa esitetään usein, että valittaessa naisia ulkoisen paineen vuoksi hallitukseen heille ei anneta todellista päättäjäroolia hallitustyössä. On ilahduttavaa, että naisia valitaan Suomessa runsaasti keskeisessä roolissa olevaan tarkastusvaliokuntaan.

pixhill

Tällä tiellä on hyvä jatkaa. Seuraavana tavoitteena hallitustyön osalta on se, että naisia valittaisiin enemmän hallituksen puheenjohtajiksi. Nykyisin viidellä suomalaisella pörssiyhtiöllä (4 prosenttia) on nainen hallituksen puheenjohtajana. Todellinen ongelma on kuitenkin se, että naisia on yhä erittäin vähän liiketoimintajohdossa.

Kiintiösääntelylle ei Suomessa ole tarvetta eikä siitä ole hyötyä. Sen sijaan naisten urakehitystä liiketoimintajohtoon on syytä tavoitteellisesti tukea. Keskuskauppakamari kantaa oman kortensa kekoon laatimalla selvityksiä ja kannanottoja asiasta sekä naisjohtajien mentorointiohjelmallaan (www.naisjohtajat.fi).