Hyvä muotoilu vaatii turvakseen mallisuojan

Omien innovaatioiden suojaaminen on elinehto kansainvälisillä markkinoilla. Patenttien merkitys on kauan ollut suomalaisten yritysten tiedossa, mutta muotoilun suojaaminen jää kuitenkin monelta tekemättä.

Teollisoikeudet koostuvat kolmesta pääryhmästä: patentit, tavaramerkit ja mallit. Suomalaiset yritykset ovat jo kauan tiedostaneet patenttien merkityksen, ja ovat suojanneet omia keksintöjään patenttijärjestelmän puitteissa. Tilanne on pääsääntöisesti hallinnassa myös tavaramerkkien suojaamisessa. Mallisuojaamisen tärkeydestä suomalaisyritykset ovat kuitenkin hälyttävän epätietoisia.

Mallisuojalla tarkoitetaan ensisijaisesti muotoilun, eli designin, suojaamista rekisteröinnillä. Kyseessä on nouseva trendi, jonka merkitys on vahvassa kasvussa. Yksinkertainen ja virtaviivainen skandinaavinen muotoilu on erittäin suosittua maailmalla, ja suojaamattomista design-tuotteista tehdään nopeasti teollisia plagiaatteja varsinkin Aasiassa.

“Patentit ovat yhä arvokkaita, mutta nyt rinnalle on noussut muotoilun suojaaminen”, sanoo Keskuskauppakamarin IPR-asiantuntija Minna Aalto-Setälä. IPR on lyhenne sanoista Intellectual Property Rights.

Herrasmiessäännöt eivät enää päde, vaan omia innovaatioita ja designia pitää suojata.

Kansainvälinen immateriaalioikeuden asiantuntijoiden AIPPI-kokous järjestetään 5.- 11.9 Helsingissä Finlandia-talossa. Paikalle on saapunut noin 1100 immateriaalioikeuden asiantuntijaa ympäri maailmaa. AIPPI-kokous järjestettiin viimeksi Suomessa vuonna 1967. Silloin osallistujia oli 110.

Minna Aalto-Setälä toteaa, että suunnittelijoiden ja taiteilijoiden olisi hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä alan teollisuuden kanssa, jos he haluavat menestyä kansainvälisesti. Näin siksi, että tuotteet täytyy suojata riittävästi, mistä aiheutuu kustannuksia. Euroopassa mallisuojaa voi hakea tuotteelleen joko yhteisötasolla tai jokaisessa EU-maassa erikseen.

“Herrasmiessäännöt eivät enää päde, vaan omia innovaatioita ja designia pitää suojata. Pelkän netti-domainin varaaminen ei riitä”, sanoo Aalto-Setälä.

Keskuskauppakamarin IPR-asiantuntija Minna Aalto-Setälä ihaili suomalaisen muotoilun ikonia, Eero Aarnion suunnittelemaa pallotuolia.

Marraskuussa käynnistyy koko Suomen kattava IPR-kiertue, jossa suomalaisille yrityksille kerrotaan immateriaalioikeuksien suojaamisesta ja merkityksestä. Kiertueen järjestävät Keskuskauppakamari, Patentti- ja rekisterihallitus, EK ja Suomen Yrittäjät. IPR-kiertue alkaa Oulusta ja ajatuksena on vierailla seitsemässä kaupungissa eri puolilla Suomea.

“Meidän on tarkoitus herättää suomalaiset yritykset ymmärtämään aineettomien hyödykkeiden suojaamisen merkitys. Isoissa yrityksissä asiat on tiedostettu hyvin, mutta keskisuurissa ja pienemmissä firmoissa on vielä suuria puutteita”, sanoo Aalto-Setälä.

Kansainväliset IPR-ammattilaiset tapasivat WTC-salissa 9.9.2013. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Keskuskauppakamari ja kahdeksan suomalaista asiamies- ja asianajotoimistoa: Papula, Juridia, Kolster, Leitzinger, Berggren, Seppo Laine, Backström ja Lexia.