Kymenlaaksosta digimallia muillekin

Monessa perinteisessä teollisuusmaakunnassa alueen veturiyritykset ovat yksi toisensa jälkeen ajaneet toimintojaan alas ja lakkauttaneet tehtaitaan. Kymenlaaksossa yhdeksi metsäteollisuuden paikkaajaksi on nousemassa hyvää vauhtia alueen ICT-klusteri. Samaan voidaan päästä monella muullakin seutukunnalla, kunhan mahdollisuudet vain perataan kunnolla läpi, muistuttaa Kymenlaakson kauppakamarin ICT-valiokunnan puheenjohtaja Tomi Hautala.

”Jos tällainen muutos onnistuu meiltä, niin kyllä se varmasti onnistuu muiltakin”, kannustaa paikallisen kauppakamarin ICT-valiokunnan lisäksi myös tiedonhallintajärjestelmiin erikoistunutta Propentus Ltd:tä luotsaava Tomi Hautala.

Kymenlaakson alueen monipuolinen kirjo kasvupotentiaalia omaavia pk-yrityksiä uhkasi jäädä perinteisen teollisuuden varjoon ja vaille huomiota, sanoo Tomi Hautala.
Kymenlaakson alueen monipuolinen kirjo kasvupotentiaalia omaavia pk-yrityksiä uhkasi jäädä perinteisen teollisuuden varjoon ja vaille huomiota, sanoo Tomi Hautala.

Hän viittaa lausunnollaan raskaaseen rakennemuutokseen, jota Kymenlaakson seutu on käynyt läpi viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Muulle Suomelle sen tunnetuin muistomerkki lienee Voikkaan paperitehtaan alasajo vuonna 2006. Lisää suolaa haavoihin tuli muutamaa vuotta myöhemmin, kun myös Myllykosken tehtaat suljettiin.

Vanha kansanviisaus muistuttaa, että muutos on aina myös mahdollisuus, kuhan muistaa pitää positiivisen näkökannan asioihin. Kymenlaaksossa yksi tuon muutoksen moottoreista on kauppakamarin tämän vuoden alussa tekemä ICT-yritysten arvokarttaselvitys, jossa kartoitettiin sikäläisen ICT-sektorin kasvupotentiaalia. Sen tulos yllätti lopulta kaikki.

”Alueella on jo todella monipuolinen kirjo kasvupotentiaalia omaavia pk-yrityksiä, koulutusta ja osaamista. Tämä kokonaisuus oli vain jäänyt perinteisen teollisuuden varjoon ja vaille huomiota”, Hautala muistelee.

Varasuunnitelma on viisautta

Tällä hetkellä jo merkittävä osa Kymenlaakson työpaikoista on tavalla tai toisella kytköksissä ICT-alaan, muutoksen kärkinimenä vanhaan paperitehtaaseen asettunut Googlen palvelinkeskus, jota Hautala pitää edelleen suoranaisena lottovoittona ja uskon vahvistajana. Kasvua haetaan jatkossa myös mm. terveydenhuollon ja ympäristöteknologian ICT-sovelluksista.

Aluksi ICT:n tarjoamia mahdollisuuksia epäiltiin, mutta viimeistään Googlen myötä asenteet ovat muuttuneet.

”Kuten aiemmin sanoin, vastaavia versoja löytyy varmasti muualtakin Suomesta, kunhan niitä vain jaksetaan kartoittaa”, Hautala lisää.

Tänä vuonna uutisotsikot ovat täyttyneet mm. Nokian sekä telakka- ja kaivosteollisuuden alamäki-uutisista, jotka ovat nostaneet kriisikuntien joukkoon myös takavuosien kasvukaupunkeja. Hautalan mielestä tarinoissa on paljon tuttuja piirteitä.

”Kyllä metsäteollisuuden alasjoa osattiin meillä Kymenlaaksossakin pelätä ja ounastella. Pahimpaan vaihtoehtoon ei silti haluttu uskoa, olihan positiivinen ratkaisu aina lopulta löytynyt. Siksi myös varasuunnitelma B uusien kasvualojen hakemiseksi jäi ajoissa tekemättä”, hän toteaa.

Globaalitaloudessa tähän ei kuitenkaan ole enää varaa.

”Kyllä tuo suunnitelma B pitää olla koko ajan valmiina ja päivitettynä. Silloin päästään liikkeelle heti, kun vaaran merkit alkavat realisoitua”, Hautala opastaa.

Kauppakamarien valtakunnallinen Digitalisaatio-kiertue pysähtyy Kouvolassa perjantaina 22.11.2013. Paikkana on kauppakeskus Veturi Kouvolassa. Tule kuulemaan, miten digitalisaatio voi parantaa organisaatiosi ja koko Suomen kilpailukykyä.