Suomen on valittava kiintiödirektiivissä 33 prosentin tavoitetaso

Euroopan parlamentti äänesti 20.11.2013 ns. kiintiödirektiivin puolesta. Osassa EU-maita naisten pääsy pörssiyhtiöiden hallituksiin ei ole edennyt, ja kiintiölakeja on säädetty Norjan mallin mukaisesti useissa maissa. Kiintiöillä ei kuitenkaan viedä naisia yritysten toimivaan johtoon.

Kiintiösääntelyä on monessa Euroopan maassa, kuten Norjassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Alankomaissa ja Belgiassa. Nyt ovat Saksan uutta hallitusta muodostavat puolueet sopineet 30 prosentin sukupuolikiintiöistä pörssiyhtiöiden hallintoneuvostoille. Sääntelyn on määrä tulla voimaan vuonna 2016.

Itsesääntely osoittanut tehonsa Suomessa

Suomen kehitys eroaa edukseen muiden EU-maiden kehityksestä. Euroopan parlamentti antoi jo vuonna 2011 Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin toimivuudelle tunnustusta. Myös Euroopan komissio on huomannut Suomen itsesääntelyjärjestelmän toimivuuden.

Vuonna 2008 Suomessa annetun listayhtiöiden hallinointikoodin mukaan pörssiyhtiön on annettava julkinen perustelu, jos sen hallituksessa ei ole molempia sukupuolia. Suosituksen antamisen jälkeen niiden pörssiyhtiöiden osuus, joissa on molempia sukupuolia hallituksessa, on kasvanut 51 prosentista 89 prosenttiin.

Kiintiödirektiiviä esittänyt komission varapuheenjohtaja Viviane Reding ja Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen totesivat 21.11.2013 Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessaan, että ”Suomi on yksi harvoista maista, joissa on vapaaehtoisin toimin kasvatettu tasaisesti naisten määrää yritysten hallituksissa”.

Pörssiyhtiöiden hallitusten osalta Suomi on EU:n ennätystasolla, ja suurten pörssiyhtiöiden hallituksista yli 30 prosenttia on naisia.

Listayhtiöiden hallinnointikoodimme tehokkuus verrattuna muihin maihin perustuu velvollisuuteen antaa julkinen perustelu siitä, että hallituksessa ei ole molempia sukupuolia. Vaikka lukuisissa EU-maissa sukupuolijakauma otetaan koodissa esiin, ulkomaiset koodit eivät vaadi todellisia tuloksia ja niiden puuttuessa perusteluja. Itsesääntely ei sen vuoksi näissä maissa ole ollut yhtä toimivaa kuin Suomessa, mikä on lisännyt kiintiösääntelyn suosiota.

Kiintiödirektiivillä ei saa näivettää pörssiä

EU:n kiintiödirektiivi näyttää kuitenkin etenevän. Direktiivi mahdollistaa, että kansallisella tasolla tavoitteeksi asetetaan 33,33 prosenttia kaikista hallituspaikoista, mukaan lukien mahdollisesti jäsenenä oleva toimitusjohtaja. 40 prosentin tavoitetta käytettäessä prosentti lasketaan vain yhtiön ulkopuolisista hallituksen jäsenistä.

Direktiiviehdotus koskee pörssiyhtiöitä, joilla on vähintään 250 työntekijää ja yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 43 miljoonan euron tase, sekä valtion enemmistöyhtiöitä.

Jos direktiivi toteutuu, Suomen on valittava tavoitteeksi 33,33 prosenttia. Lisäksi Suomen on tehtävä työtä direktiivin soveltamisrajan nostamiseksi niin, että direktiivi koskisi vain suuria pörssiyhtiöitä. Nykymuodossaan direktiiviehdotus muodostuisi pörssilistautumisen esteeksi, eikä lisäesteitä kaivata näivettyvälle pörssillemme.

Kiintiöiden tehottomuuteen havahduttu Norjassa

On tärkeää huomioida, että kiintiöillä ei viedä naisia yritysten toimivaan johtoon. Kiintiöiden tehottomuus naisjohtajuuden edistämisessä on nyt havaittu myös kiintiömaa Norjassa. Norjan uusi pääministeri Erna Solberg on kiinnittänyt huomiota asiaan ja todennut, ettei usko kiintiöillä voitavan saada enempää naisia liike-elämään, vaan että naisille on annettava enemmän mahdollisuuksia rakentaa parempia ansioluetteloita.

Suomessa naisten hallituspaikat pörssiyhtiöissä on hoidettu itsesääntelyllä, ja nyt on aika kääntää katseet sinne, missä ongelma on, eli naisten vähäisyyteen suurten yritysten liiketoimintajohdossa.