Suomen on tehtävä oikeita valintoja

Viime vuodet eivät ole olleet helppoja Euroopassa eivätkä Suomessa. Maailmantalouden jättiläiset, Yhdysvallat ja Kiina, ovat viime aikoina häilyneet uuden noususuhdanteen ja normaalin taloudellisen kehityksen välillä, kun taas Eurooppa on juuttunut paikalleen.

Euroopan jatkuvat haasteet eivät enteile hyvää Suomelle, sillä Suomen tärkeimmät vientimarkkinat sijaitsevat Euroopan unionin alueella. Venäjän markkinoiden läheisyys kuitenkin tukee Suomen taloudellista kehitystä jonkin verran. Venäläiset ekonomistit tosin parhaillaan pohtivat, onko Venäjän perinteisten talouskasvun lähteiden arvo ja merkitys vähenemässä. Onneksi Suomessa lomailevat venäläiset käyttävät yhä ennätysmääriä rahaa tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen.

Suomen maantieteellistä asemaa emme voi muuttaa, mutta me voimme tehdä tärkeitä päätöksiä sisäisten rakenteiden muuttamiseksi. Näitä muutoksia tarvitaan, jotta voimme parhaiten vastata pitkän aikavälin haasteisiin kuten väestörakenteen kehitykseen ja lyhyemmän aikavälin muutoksiin kuten maamme kansainvälisen kilpailukyvyn suhteelliseen heikkenemiseen. Kilpailukykymme on rapautunut kovaa vauhtia esimerkiksi suhteessa Suomen lähimpiin kilpailijamaihin kuten Ruotsiin.

Suomalaisten on otettava vakavasti se, että vakaan talouskasvun aika on ohi. Yhteiskunta on sopeutettava uusiin realiteetteihin.

Suomalaiset ja poliittiset päättäjämme ovat vähitellen alkaneet käsittää, että aiemmin saavutettu menestys kansainvälisissä vertailuissa ei takaa sen jatkumista vaikka ulkoiset olosuhteet hiljalleen parantuisivatkin.

Meidän on tehtävä ainakin kaksi asiaa oikein, jotta vältämme syvän taloudellisen taantuman Suomessa.  Ensinnäkin Suomen mahdollisuuksia parantaa talouskasvua on edistettävä kaikilla käytettävissä olevilla kannustimilla ja helpotettava uusilla, tarkasti mietityillä toimintatavoilla kuten tarpeettoman säätelyn purkamisella. Tuottavuutta on lisättävä kaikilla toimialoilla liiketoiminnan järkevän ja systemaattisen digitalisoinnin avulla. Suomen kykyä tuottaa innovaatioita ja kaupallistaa uusia tuotteita sekä palveluita nopeasti on parannettava.

Toiseksi suomalaisten on otettava vakavasti se, että vakaan talouskasvun aika on nyt ohi ja että yhteiskuntamme on sopeutettava uusiin realiteetteihin. Tämä ei tarkoita tuhkan ripottelua päämme päälle tarpeellisten leikkauksien vuoksi, vaan sitä, että vähemmän voi olla enemmän, kun toimimme järkevästi.

Suomen historiallinen menestystarina yhteiskunnallisessa sopeutumisessa, innovaatioiden ja teknologioiden hyödyntämisessä on laajalti tunnettu. Sitä on käytetty malliesimerkkinä maatalousyhteiskunnan muuttumisesta pohjoismaiseksi teollisuuden menestystarinaksi. Uusi menestystarina on mahdollinen, kun toimimme oikein.

Tämänhetkisen tilanteen monimutkaisuutta lisää se, että Suomi on keskellä nopeasti etenevien ulkoisten ja sisäisten muutosten synnyttämää ahdinkoa. Selviytyäkseen Suomen on oltava valmis tekemään järkeviä, joskus radikaalejakin, valintoja. Valinnat on tehtävä nopeasti, jotta välttymme talouden ja politiikan uhkaavalta pysähtyneisyydeltä.

Suomalaisilla kauppakamareilla on hyvät valmiudet listata, laittaa tärkeysjärjestykseen ja ehdottaa eteenpäin näitä oikeita valintoja. Kauppakamareilla on suorat yhteydet suomalaisiin yrityksiin ja niiden tarpeiden ymmärtämiseen. Lisäksi kauppakamareilla on laajat kansainväliset verkostot, jotka auttavat niitä ymmärtämään globaaleja taloudellisia muuttujia ja niiden kasvavaa merkitystä Suomelle.

Kauppakamarit tarjoavat päättäjille tietoa siitä, mitkä valinnat ovat Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiä, miten Suomi voi parhaiten hyödyntää eurooppalaista toimintaympäristöä ja miten löydetään tarvittava tasapaino kansallisten strategisten ja paikallisten tavoitteiden välillä. Nykymaailmassa yksi kaikille sopiva ratkaisu ei ole välttämättä paras keino todellisten muutosten aikaansaamiseksi. Suomalaisten on otettava huomioon se, että maamme muodostuu hyvin erilaisista alueista, joilla kaikilla on erilaiset resurssit ja tarpeet.

Viime vuonna sain itse huomata tämän, kun järjestimme Kauppakamariryhmän digitalisaatiokiertueen kymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa. Digitalisaatio merkitsi hyvin eri asioita jokaisella kymmenellä paikkakunnalla, kun yleisö kertoi asiantuntijoille, mitä uudet teknologiat kuten pilvipalvelut ja ”Internet of Things” voivat tarjota alueellisella ja yritystasolla. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun mietimme oikeita valintoja koko kansakunnan puolesta.