Kymmenen kohdan kuntoutusohjelma Suomen taloudelle

Suomen talouden tervehdyttäminen vaatii kolmea päättäväistä askelta, joilla julkiset menot saadaan kuriin. Ensimmäiset kaksi askelta ovat julkisten menojen jäädyttäminen ja hallituksen “50-50-mallista” luopuminen. Nykyinen taloustilanne vaatii tervehtyäkseen vielä kolmannen askeleen: uskottavan kuntoutusohjelman, jossa on mukana lisäsäästöjä.

Kuntoutusohjelmalla nostamme esiin kymmenen merkittävää keinoa talouden tervehdyttämiseksi. Toimenpiteet ovat Suomen talouden kilpailukykyä parantavia toimia, joilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen ja talouskasvuun. Monien ohjelmassa olevien toimenpiteiden vaikutusten suuruusluokkaa on hahmoteltu hallituksen rakennepaketissa.

1. Julkista palvelutuotantoa on tehostettava. Ratkaisuja ovat muun muassa digitalisaation älykäs ja kokonaisvaltainen hyödyntäminen tuottavuuden parantamiseksi, yrittäjähenkisyyttä korostavat ratkaisut kuten palvelusetelien kehittäminen sekä parhaiden käytänteiden järjestelmällinen toteuttaminen terveydenhuollossa.

2. Todellista eläkeikää on nostettava. Päätökset, joilla todellista eläkeikää nostetaan, on tehtävä viipymättä.

3. Kuntien velvoitteita on karsittava. Kuntien on tasapainotettava budjettinsa ja niiden mahdollisuutta järjestää palveluitaan uudella tavalla on parannettava.

4. Sosiaaliturvaa on kehitettävä kannustavaksi. Keinoja tähän ovat muun muassa työikäisille suunnattujen tukien karsiminen, opintotuen korvaaminen lainalla, asumistuen yhdistäminen toimeentulotukeen ja perustilimalli harkinnanvaraisen korvamerkityn sosiaalituen tilalle.

5. Työperäistä maahanmuuttoa on voimistettava. Heti kun kasvu alkaa, Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto on osa tämän ongelman ratkaisua.

6. Kuntaliitosten volyymiedut on saatava heti käyttöön. Kuntatyöntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuojasta kuntaliittojen yhteydessä on luovuttava.

7.  Elinkeinoelämän tukia on supistettava. Elinkeinoelämän tuet eivät saa olla yritysten sosiaaliturvaa. Vain sellaiset tuet on säilytettävä, joiden myönteinen vaikutus talouskasvuun voidaan osoittaa.

8.  Julkinen sektori ei saa kilpailla yksityisen sektorin kanssa. Erityisesti kunnilla on erilaisia palveluja, jotka suoraan kilpailevat yritysten kanssa. Myös Yleisradion rahoitus täytyy kohtuullistaa.

9.   Maantieteellisesti hajautettuja palvelutehtäviä on arvioitava kriittisesti. Esimerkiksi maanlaajuinen korkeakouluverkko on monella tapaa myönteinen asia, mutta päällekkäisyyksiä on pakko karsia sekä tiede- että ammattikorkeakoulujen kohdalla. Koulutuksen tavoite tulee olla osaamisen kehittäminen kilpailukyvyn parantamiseksi.

10. Julkisia investointeja on suuremmissa määrin toteutettava avaimet käteen -periaatteella. Mallista saadut kokemukset ovat myönteisiä. Mallin käyttöä tulee laajentaa.

Lue lisää:

hätäohjelma

3 kommenttia artikkeliin ”Kymmenen kohdan kuntoutusohjelma Suomen taloudelle

  1. 1. Muuten hyvä tavoite, mutta jättäisin pois palvelusetelit. Niistä voi tulla helposti julkisten rahojen “vuotoa” yksityisten palveluiden ostamiseen. Aina kun palvelusetelit tulevat mieleen, tulee miettiä, kuuluuko koko ala suurelta osin valtion tai kuntien vastuulle.

    2. Tämä on hyvä tavoite.

    3. Tämä on hyvä tavoite.

    4. Nämä ovat huonoja tavoitteita. Opiskelijoiden sitominen suurempiin lainoihin voi heikentää heidän mahdollisuuksiaan ottaa myöhemmin asuntolainaa. Toimeentulotuen käyttöä tulisi ennemminkin karsia kuin lisätä, koska kyseinen tukimuoto aiheuttaa vaikeimmat tulo- ja kannustinloukut kun se voi muodostaa jopa 100% marginaaliveroasteen. Perustili on ongelmallinen, koska siitä muodostuu helposti sosiaaliturvaan turvautumisen jälkikäteinen vero tai rangaistusmaksu, joka kohdistuu pienituloisille.

    5. Kannatan tätä vain EU- ja ETA-alueen sisällä, koska kyseessä on sopimusvelvoite ja se turvaa vastavuoroisesti myös suomalaisten mahdollisuuksia hakea töitä koko Euroopasta. Korkea kotimainen työttömyys ja työperäisen maahanmuuton lisääminen voi olla räjähdysherkkä yhdistelmä ja lisätä maahanmuuttajavastaisuutta.

    6. Tämä on hyvä tavoite.

    7. Tämä on hyvä tavoite.

    8. Tämä on hyvä tavoite, mutta jos tunnistetaan yksityisen sektorin aloja, jotka olisivat “palveluseteliherkkiä”, on harkittava, pitäisikö ennemmin julkisen sektorin ottaa niistä päävastuu. Liittyy kohtaan 1.

    9. Tämä on hyvä tavoite. On kuitenkin varauduttava siihen, että opiskelijoiden lisääntyvä muutto pääkaupunkiseudulle kasvattaa asumistukimenoja.

    10. Tämä on hyvä tavoite.

    1. Lisää vaan painetta yrittäjätaholta poliittiseen kenttään. Ratkaisuja täytyy toteuttaa eikä siirtää niitä seuraavalle hallitukselle. Nythän on nähty ettei nykyisenlainen hallituskoalitio pysty niitä toteuttamaan. Eduskuntavaaleja pitäisi aikaistaa
      vuodella.

  2. Edellisten lisäksi:Korostettava työn tekemisen tärkeyttä.
    Suomi toipuu ainoastaan,kun kansalaisemme tekevät enemmän ja halvemmalla työtä.
    Työuria on jatkettava myös keskeltä.Tarkoitan tässä sitä että on kiireesti palautettava aiemmin käytössä ollut 40 h työ viikko,samalla palkalla.Ns.Pekkaset poistettava .Palkkahan siitä jo nyt maksetaan kertaalleen , kotiin ilman vastiketta.
    -Arki pyhät pois viikolta,häiritsemästä työn tekoa.
    Lomaltapaluuraha lakkautettava täysin turhana kuluna yrityksille.
    Kotiin maksettavat tuet vastikkeellisiksi.On paljon tekemätöntä työtä,jota työttömät tai vastaavat pystyvät tekemään yhteiskunnan eteen.
    Kaikki Suomen kilpailukykyä parantavat keinot otettava käyttöön.
    Jos näin ei menetellä, Suomen talous kurjistuu entisestään.Siitä pitää huolen klobalisaatio.

Kommentointi on suljettu.