Lupabyrokratia ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen esteinä yritysten investoinneille

Yritysten investointiaste jatkoi laskuaan viime vuonna. Kauppakamarin yritysjohtajakyselyn mukaan investointien hidastumiseen vaikuttavat byrokratia viranomaisluvissa ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen.

Leena Linnainmaa
“Perusteeton byrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja. Lupaprosesseihin tarvitaan selkeät ja läpinäkyvät pelisäännöt”, vaatii Leena Linnainmaa.

Viranomaislupiin liittyvät syyt viivästyttävät yritysten investointeja, selviää kauppakamarin yritysjohtajakyselystä. Yli viidennes (22 prosenttia)  vastaajista kertoo lupabyrokratian viivästyttäneen tai estäneen suunnitellun investoinnin ilman perusteltua syytä.

“Luku on huolestuttava. Lupaprosesseihin tarvitaan selkeät ja läpinäkyvät pelisäännöt, joita sovelletaan johdonmukaisesti. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että kyselyn vastaajista 36 prosenttia kertoo viranomaislupien takia peruuntuneiden investointien olevan arvoltaan yli viiden miljoonan euron hankkeita. Perusteeton byrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja“, sanoo Linnainmaa.

Viivästyksien ykkössyyksi viranomaisasioissa vastaajat mainitsevat kaavoituksen (61 prosenttia). Ongelmia tuovat myös rakennuslupiin (36 prosenttia) ja ympäristölupiin (21 prosenttia) liittyvät syyt.

“Tehottomat viranomaisprosessit ja laajat valitusoikeudet venyttävät prosessit kestämättömän pituisiksi. Etenkin kaavoituksessa yksittäisen virkamiehen valta on päässyt muodostumaan liian suureksi, ja lain tulkinnat ja soveltaminen vaihtelevat”, katsoo Linnainmaa.

Rahoituksen saanti on edellytys yritysten kilpailukyvylle. Finanssisektorin ylisääntely kiristää nimenomaan yritysrahoitusta.

Yli neljännes (26 prosenttia) kauppakamarin kyselyyn vastanneista yritysjohtajista kertoo yrityksensä rahoituksen saatavuuden kiristyneen viime vuonna. Suunniteltu investointi on viivästynyt tai kokonaan peruuntunut rahoitusongelman vuoksi 14 prosentilla vastaajista. Suurimmassa osassa (72 prosenttia) rahoitusvaikeuksien takia toteuttamatta jääneen investoinnin arvo olisi ollut 500 000–5 000 000 euroa.

“Yritysten on jatkuvasti tehtävä investointeja, jotta ne pärjäisivät kovenevassa kilpailussa. Rahoituksen saanti on edellytys yritysten kilpailukyvylle ja kasvulle”, painottaa Linnainmaa ja jatkaa: “Finanssisektorin ylisääntely kiristää nimenomaan yritysrahoitusta.”

Äkkinäiset muutokset ovat yritystoiminnalle myrkkyä. Yritykset kokevat poliittisen riskin Suomessa kasvaneen.

Avoimissa vastauksissa useampi yritysjohtaja nostaa lisäksi esiin ongelmat poliittisen ympäristön ennustettavuudessa. ”Epävarman sisäpoliittisen tilanteen takia investoinnit ovat jäissä. Ei tiedä, mitä veroja ja äkkimuutoksia on tulossa”, kirjoittaa yksi vastaajista. “Poliitikot ovat toimillaan aiheuttaneet sen, että emme uskalle enää investoida kotimaahan”, jatkaa toinen.

“Tuloksellinen yritystoiminta vaatii pitkän aikavälin suunnittelua ja sääntely-ympäristön ennustettavuutta. Äkkinäiset muutokset ovat yritystoiminnalle myrkkyä, ja yritykset kokevat poliittisen riskin Suomessa kasvaneen”, toteaa Linnainmaa.

Kauppakamarien yritysjohtajakysely tavoittaa keskeisiä elinkeinoelämän vaikuttajia, joiden vastaukset kuvaavat laajalti alueensa mielipiteitä. Helmikuussa 2014 toteutettuun, rahoitusta ja investointeja koskevaan kyselyyn vastasi 130 yritysjohtajaa 681:sta. Kysely tavoittaa keskeiset yritysjohtajat kaikkialta Suomesta, Hangosta Utsjoelle. Vastaajat ovat PK-yritysten, suuryritysten, perheyritysten sekä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ja kuntapäättäjiä, jotka kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin hallituksiin ja valtuuskuntiin.

Lue lisää: