Kuntayhtiöiden hallintoon tarvitaan avoimuutta

Viime aikoina on keskusteltu kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallituspalkkioista perittävästä puolueverosta, ja jopa korruptioväitteitä on esitetty. Avoimuus palkkioista ja sidonnaisuuksista hälventäisi korruptioepäilyjä, sillä tyypillisesti korruptio tapahtuu salassa. Kuntayhtiöiden omistajiia ovat viime kädessä kuntalaiset, joten kuntayhtiöissä tulisi omaksua samat hyvään hallintotapaan liittyvät toiminnan avoimuuden periaatteet, joita pörssiyhtiöiltä vaaditaan.

Kuntayhtiöihin sovellettava vuonna 2009 annettu hyvää hallinto- ja johtamistapaa kuntakonsernissa koskeva suositus ei sisällä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin kaltaisia laajoja avoimuusvaatimuksia. Kuntayhtiössä riittää vuosikertomuksen asettaminen yhtiön internetsivuille, kun taas pieniltäkin pörssiyhtiöiltä edellytetään laajaa sijoittajaystävällisesti annettua tietomäärää yhtiön internetsivuilla. Nykykäytännössä kuntayhtiöiden hallituksista saattaa muodostua eräänlaisia epävirallisia lautakuntia, joihin ei kohdistu kunnallisen toiminnan yleisiä avoimuusvaatimuksia.

Keskuskauppakamari on jo tammikuussa 2006 antamassaan kannanotossa todennut, että kuntaomisteisten osakeyhtiöiden tulisi omaksua hyvään hallintotapaan liittyvät toiminnan läpinäkyvyyden periaatteet. Hyvään hallinnointiin kuuluu tietojen antaminen hallituksen jäsenten sidonnaisuuksista, joihin puolueveron maksamisen on katsottava kuuluvan.

Puolueiden nimeämät edustajat kunnan toimielimissä sitoutuvat maksamaan puolueelleen ns. puolueveroa, jonka määrä vaihtelee 15 ja 30 prosentin välillä. Jatkossa olisi syytä ratkoa, onko puoluevero asianmukainen tapa tukea puolueiden paikallistoimintaa vai pitäisikö paikallinen puoluetuki maksaa oikealla nimellä kierrättämättä sitä luottamustoimipalkkioiden kautta.

Puolueverokäytäntö koskee lautakuntien lisäksi myös kuntayhtiöiden hallituspalkkioita. Hyvä hallinnointi edellyttää täyttä avoimuutta hallituspalkkioiden puolueveroista. Lisäksi asianmukaiseen hallituspalkkioiden maksukäytäntöön kuuluu, että palkkiot maksetaan hallituksen jäsenille eikä suoraan puolueelle, ja hallituksen jäsenet tilittävät mahdolliset puolueveronsa eteenpäin.

Yksityisellä sektorilla on vaikea kuvitella hyväksyttävän sellaista  kytkykauppaa, että  henkilön yrityksen hallitukseen ehdottava taho vaatisi hallituskandidaatilta vastineeksi osan tämän hallituspalkkiosta. Tämä vertailu osoittaa, kuinka tarpeellista olisi irrottaa paikallinen puoluetuki  kuntayhtiöiden toiminnasta.

Kuntakonsernien hallinnointisuositus hallituksen jäsenten riippumattomuudesta ei sisällä pörssiyhtiöissä sovellettavaa vaatimusta riippumattomuudesta yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Siten esimerkiksi työsuhde yhtiön omistajakuntaan ei vaikuta hallituksen jäsenen riippumattomuuteen. Tämä seikka vaatinee uudelleenarviointia kuntayhtiöiden hyvää hallinnointia kehitettäessä.

Tärkein pohdinnan paikka on se, onko kuntayhtiöiden hallituspaikkojen jakautuminen puolueiden voimasuhteiden mukaan nykyaikaa ja saadaanko nykyjärjestelmällä kuntayhtiöiden hallituksiin osaavimmat henkilöt. Nykyjärjestelmässä yhtiön toimiva johto voi käytännössä viedä yhtiössä vallan hallitukselta, jos hallituksella ei ole riittävää osaamista tehtäväänsä.

Kuntayhtiöiden omistajia ovat välillisesti kaikki kuntalaiset. Kaikkien meidän välillisesti omistavat yhtiöt ansaitsevat hyvän ja avoimen hallinnointimallin.

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 17.3.2014.