EU:n yhtenäispatentti lähellä toteutumista

EU haluaa tehdä patenttien hakemisen helpommaksi ja halvemmaksi. Yhdellä hakemuksella on tarkoitus saada patentti voimaan kaikissa jäsenmaissa. Uudistus astuu voimaan ensi vuonna, jos riittävän moni jäsenmaa hyväksyy ehdotuksen. Keskuskauppakamarin patenttiasioista vastaavan lakimiehen Minna Aalto-Setälän mukaan nyt on aika myös Suomessa miettiä, olemmeko mukana uudessa järjestelmässä. Yhtenäispatenttijärjestelmä toteutuu melko suurella todennäköisyydellä.

minna-aalto-setala

EU:n yhtenäispatentilla tulee olemaan suuri merkitys suomalaisille yrityksille. Suomessa on teetetty selvitys uudistuksen vaikutuksista suomalaisille yrityksille. Yhtenäispatentin suurin hyöty on, että yritykset voivat saada patenttisuojan mukaan liittyneissä jäsenmaissa yhdellä hakemuksella. Yritykset säästävät aikaa ja rahaa, jos alkuperäiset tavoitteet toteutuvat.

“Tällä hetkellä meillä ei ole tietoa yhtenäispatenttimallin taloudellisista vaikutuksista. Hintalappu keskeisimmistä kohdista, kuten patentin hakemus- ja uudistamismaksuista kuten myös uudesta tuomioistuinmenettelystä aiheutuvista kuluista, on vielä auki”, toteaa Minna Aalto-Setälä.

Patentoinnin edellyttämä hakemusprosessi on Aalto-Setälän mukaan monimutkainen. Moni yritys tarvitsee tämän takia ammattiapua hakemusten laatimisessa.

“Patenttiasiamiesten ja immateriaalioikeuden asiantuntijoiden merkitys tulee kasvamaan. Moni yritys tulee myös tarvitsemaan apua patenttistrategian määrittelemisessä. On esimerkiksi päätettävä, hakeeko ainoastaan kansallista patenttia vai EU:n laajuista yhtenäispatenttia”, toteaa Aalto-Setälä.

Yhtenäispatenttimallista on käyty poliittista kädenvääntöä monen vuoden ajan. Mukaan liittyvät EU:n jäsenmaat ovat näillä näkymin ratifioimassa järjestelmään liittyvän kansainvälisen sopimuksen, minkä seurauksena uudistus todennäköisesti astuu voimaan 2015 tai viimeistään 2016. Osallistuminen patenttiyhteistyöhön on vapaaehtoista, ja jokaisen jäsenvaltion eduskunta tai vastaavaa valtaa käyttävä elin tekee päätöksen osallistumisesta.

Patenttien merkitys on vahvistumassa kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi Kiina on aktivoitunut niin patenttien kuin muidenkin IPR-oikeuksien osalta.

Yhtenäispatenttimalli astuu voimaan, jos 13 jäsenmaata ratifioi ehdotuksen. Edellytyksenä on myös, että kolme suurinta patentoijaa, eli Saksa, Ranska ja Iso-Britannia, liittyvät uuteen järjestelmään. Itävalta ja Ranska ovat jo ratifiointipäätöksen tehneet. Tanskassa järjestetään toukokuun eurovaalien yhteydessä kansanäänestys, jossa otetaan kantaa EU:n patenttituomioistuimeen. Tanska ei tule osallistumaan patenttiyhteistyöhön, jos kansanäänestyksen tulos on kielteinen.

“Poliittinen tahtotila on tällä hetkellä hyvin vahva. Yleinen näkemys on, että EU on patentoinnissa jäänyt USA:n jälkeen. USA:ssa voi yhdellä hakemuksella kattaa koko maan. Myös hakemuskustannukset ovat alhaisemmat”, sanoo Aalto-Setälä.

Patenttien merkitys on vahvistumassa kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi Kiina on Minna Aalto-Setälän mukaan aktivoitunut niin patenttien kuin muidenkin IPR-oikeuksien osalta. Kiina kannustaa yhä aktiivisemmin omia yrityksiään hakemaan patentteja.

“EU:n tavoite on parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Yhtenäispatentin toivotaan tehostavan järjestelmää merkittävästi, jos yhdellä hakemuksella voi saada patentin EU-tasoisesti voimaan. Samoin uuteen järjestelmään olennaisena osana kuuluva yhdistetty patenttituomioistuin tulisi ratkaisemaan patenttiriitoja niin, että sen ratkaisut olisivat suoraan voimassa kaikissa mukaan liittyneissä valtioissa. Tällöin uuden patenttituomioistuimen päätös riittäisi myös kumoamaan patentin koko alueella”, sanoo Aalto-Setälä.

3 kommenttia artikkeliin ”EU:n yhtenäispatentti lähellä toteutumista

  1. Ollaanko kauppakamarissa sitä mieltä, että USA on patentoinnin mallimaa?

    PK-yrittäjälle patentointi tulee siis kalliimmaksi, mutta kansainväliset suuret yritykset saavat helpommalla patentin koko EU-alueelle.

    Mistä mahtavat löytyä suurimmat patenttien haalijat, jos ”uudistus” menee läpi? Kiinasta? USA:sta? Tuskin kuitenkaan innovatiivisena pidetystä Suomesta, jossa PK-yrityksissä olisi ideoita, muttei varallisuutta eikä uskallusta riskinottoon kasvavassa EU-pykäläviidakossa, jota kotimainen säätäjä ja valvoja soveltavat PK-yrittäjän haitaksi.

    Suomen tulevaisuus riippuu suomalaisesta yrittämisestä, siis käytännnössä PK-yrittäjien toimintaedellytyksistä, joita EU-patenttiharmonisointi ei edistä.

  2. Suomi on innovaatiotoiminnaltaan ja myös haettujen patenttien määrässä Euroopan aktiivisimpien maiden joukossa kokoonsa suhteutettuna. EU:n yhtenäispatentti helpottaa patenttien hakemista (yksi hakemus yhdellä kielellä vs. monessa maassa monella kielellä), hallinnointia (yksi patentti vs. nippu kansallisia patentteja) sekä alentaa patentoinnin kustannuksia. Itse näen, että suomalaiset teknologiayritykset hyötyvät yhtenäispatentista.

Kommentointi on suljettu.