Eurooppaa unohtamatta

EU-vaalit osoittivat, että Suomessa on ryhdistäydyttävä EU-asioissa. EU muokkaa merkittävästi yritystemme toimintaympäristöä ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritystemme kilpailukyvystä on pidettävä huoli ennakoivalla edunvalvonnalla. Suomalaisyritysten on osattava nykyistä tehokkaammin hyödyntää EU-projekteja ja -verkostoja kansainvälistymisen tukena.   

Suomen viennistä yli 60 prosenttia suuntautuu edelleen Euroopan alueelle. Kriisien hyydyttämä Eurooppa ei ole viime vuosina tarjonnut suomalaisyrityksille suuria ilonaiheita. Tuoreimpien ennusteiden mukaan Euroopan talous on toipumassa, mutta suuria maakohtaisia eroja on olemassa. Suomi kuuluu valitettavasti heikkojen talouksien maihin. Muun Euroopan orastavan talouskasvun toivoisi tarttuvan myös Suomeen. Keskeisten kauppakumppanimme Saksan ja Britannian talousennusteet ovat onneksi myönteiset.

Piristyvä Eurooppa on keskeisessä asemassa Suomen ulkomaankaupassa. On hyvä, että viime vuosina on haettu nopeasti kehittyviltä markkinoilta Aasiasta, Amerikasta, jopa Afrikasta. Suomen viennin eurokeskeisyyttä on syytä pienentää. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että kääntäisimme selkämme tärkeimmälle markkina-alueellemme – Euroopalle.

Euroopan parlamenttivaalien myötä keskustelu EU:n hyödyistä ja haitoista vilkastui. EU-jäsenyys on ja tulee olemaan erittäin tärkeä Suomelle poliittisesti ja taloudellisesti. Myös elinkeinoelämän keskuudessa on herätty siihen, kuinka keskeisellä sijalla EU on yritysten liiketoimintaympäristön muokkaajana – niin EU:n sisämarkkinoilla kuin suhteessa muihin markkinoihin.

Osaavan edunvalvonnan avulla voidaan vaikuttaa markkinoiden tuleviin pelisääntöihin ja ennakoida markkinoiden muutoksia yrityksen liiketoiminnan strategiaan.

Edunvalvontaa ja sen ennakoitavuutta on vahvistettava, jotta saisimme EU-politiikasta ja -sääntelystä lisäarvoa suomalaisyritysten kansainväliselle kilpailukyvylle. Osaavan edunvalvonnan avulla voidaan vaikuttaa markkinoiden tuleviin pelisääntöihin ja ennakoida markkinoiden muutoksia yrityksen liiketoiminnan strategiaan. Yksi teknisen standardin muutos voi muuttaa markkinoita ja yritysten kilpailukykyä merkittävästi.

Suomalaisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kannalta keskeistä on, kuinka hyvin EU onnistuu tehostamaan 28 maan yhteisten sisämarkkinoiden toimintaa ja luomaan eurooppalaisille yrityksille nykyistä tasavertaisemmat mahdollisuudet päästä Aasian, Amerikan ja Afrikan kasvumarkkinoille. Kauppapolitiikan merkitys esteiden karsijana on jälleen korostumassa. EU–USA-kauppakumppanuus on työn alla.

Eri EU-toimijoilla, kuten eurooppalaisten kauppakamareiden Eurochambersilla on maailmanlaajuiset verkostot, joita myös suomalaisyritykset pitää hyödyntää kansainvälistymisen tukena eri markkina-alueilla. Suomessa on syytä vahvistaa näiden palveluiden tuntemusta. Ne täydentävät sopivasti Team Finland – ja Finncham-verkostojen palveluita. Suomessa on herättävä eurooppalaiseen todellisuuteen. Olemme osa sitä, mutta meidän on itse valvottava etujamme ja etsittävä lisäarvo EU-toiminnasta eri tasoilla ja eri muodoissa.

Abstract light blue background