Seitsemän täsmätoimea kilpailukykyisempään merenkulkuun

Jo muinaiset roomalaiset sen tiesivät: Merenkukulku on välttämätöntä, elämä ei! Raju sanonta kertoo merenkulun merkityksen syvyyden. Meriliikenteen kilpailukyvyn turvaaminen on ensiairvoisen tärkeää Suomen taloudelle, vientiyritystemme kilpailukyvylle ja teollisuutemme raaka-aineiden saatavuudelle.

Tugboat assisting bulk cargo ship

Neljä viidesosaa vientimme volyymistä kulkee meriteitse. Ilman energian, raaka-aineiden ja myös teknologian tuontia moninaiselle teolliselle rakenteellemme ei olisi toimintaedellytyksiä. Ei meillä ole elintarvikeomavaraisuuttakaan täällä pohjan perillä. Osaammeko turvata kilpailuasemamme huolehtimalla oikealla tavalla meriyhteyksistämme ja meriliikenteen sujuvuudesta, varmuudesta ja edullisuudesta?

Kilpailukykyisemmän merenkulun rakentaminen voidaan aloittaa seitsemällä täsmätoimella:

  1.    Satamiin johtavan maainfran toimintakyvystä on huolehdittava

Tavara on saatava tuotannosta satamiin infrakriteerien mukaisesti 70 km/h keskinopeudella vuoden jokaisena päivänä. Tämä edellytyksen toteuttamiseen on olemassa rahoitus valtion infrayhtiöiden ja muiden valtionyhtiöiden ylivahvoissa taseissa – se on vain otettava käyttöön. Tätä rahaa voidaan ohjata infran kunnon ja läpäisykyvyn varmistamiseen eduskunnan nopein lisäbudjettipäätöksin, valtion velkaantumatta euroakaan.

  1.      Vahvaa satamakapasiteettiamme on tehostettava satamia sopiviksi ryhmiksi yhdistäen.

Satamien talouden läpinäkyvyys on parantunut EU:n edellyttämällä yhtiöittämisellä. Satamien yhdistyminen sopiviksi ryhmiksi lisäisi tehokkuutta. Tämä voisi näkyä myös teollisuudelle alemmissa maksuissa ja kustannuksissa.

  1.      Yksityisellä rahalla on luotava uutta toimintatapaa ja tehokkuutta myös satamiin.

Tämä ei siirtäisi satamia muualle, mutta voisi vahvistaa niiden kykyä pitää satama kilpailukykyisenä.

  1.      Meriväylien pullonkaulat on avattava.

Meriväylät ovat pääosin kunnossa. On kuitenkin varmistettava, että rikkidirektiivin myötä todennäköisesti suureneva laivakoko pääsee satamiin ilman pullonkauloja. Meriväylän syvyys isoihin satamiin tulee varmistaa 12 metriin ja puutteet on korjattava reaaliaikaisesti.

  1.      Merenkulun väylämaksut tulee poistaa

Vientiä ja merikuljetuksia rasittavat väylämaksut ovat muinaisjäänne, joka ei suojelua tarvitse. Voimme lopettaa väylämaksut omalla päätöksellämme. Maailmanmarkkinan normalisoituessa tämä antaa hyviä lisämahdollisuuksia myös transito-liikenteelle.

  1.      Jäänmurtoon saatava lisää markkinaehtoisuutta.

Jäänmurtoon olisi välttämätöntä saada oikeaa markkinaehtoisuutta, lisää kustannustehokkuutta ja vipinää. Sitä antaa kilpailun aito ja taitavassa prosessissa toteutettu avaaminen. Uuden murtajasukupolven hankintaprosessi antaisi tähän täydet mahdollisuudet. Tarvitaan kuitenkin uusi tahtotila ja osaamista. Ruotsista voi ottaa mallia. Harvoja sulia satamiamme kannattaa pitää kilpailukykyisinä.

  1.      Luotsauksen markkinaehtoisuutta kehitettävä

Myös luotsauksen markkinaehtoisuudessa on paljon kehittämistä. Pitäisikö jonkun propelipään keksiä laivojen vts-ohjauksesta laivanjohto, lennonjohdon tapaan? Se voisi lisätä meriturvallisuutta sekä laivaliikenteen varmuutta, sujuvuutta ja nopeutta.

 

Teksti on julkaistu Kauppalehden Debatissa 30.10.2014.