Suomi houkuttelee heikosti ulkomaalaisia työntekijöitä

Työperustainen maahanmuutto on täysin riittämätöntä yritysten tarpeisiin, kirjoittaa Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.

10992637423_83db1cd80c_o

Suomesta olisi tehtävä houkuttelevampi kohdemaa työperäiselle maahanmuutolle. Tällä hetkellä vuosittaisesta 10 000–15 000 ulkomaalaisten Suomeen nettomuutosta työperustaisen maahanmuuton osuus on optimistisen arvion mukaan noin kymmenesosa. Tämä lisää työvoiman välitöntä tarjontaa vuosittain vain noin 1 000–1 500 työntekijällä.

Vaikka Suomessa työskentelee vuosittain noin 50 000 ulkomaalaista erilaisissa komennustehtävissä, työperustaisen maahanmuuton määrä on täysin riittämätön yritysten tulevaisuuden työvoimakysynnän tyydyttämiseksi.

Työurien jatkaminen on toki eräs ratkaisu, mistä konkreettinen ja Suomen kilpailukyvyn kannalta toivottu tulos on työmarkkinajärjestöjen syksyllä neuvottelema sopimus eläkeiän nostamisesta 65-vuoteen. Suomen väestö kuitenkin ikääntyy nopeasti verrattuna muihin Euroopan maihin.

Työurien jatkaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää olisi huolehtia uuden työvoiman riittävyydestä. Uusimpien arvioiden mukaan tulevana vuosikymmenenä pelkästään Uudellamaalla on vuosittain 5 600 henkilötyövuoden vaje, mikä johtuu pääosin suurten ikäluokkien työmarkkinoilta poistumisesta ja nuorisoikäluokan pienuudesta. Työvoiman liikkuvuutta joustavoittamalla ja työperustaista maahanmuuttoa lisäämällä voidaan osaltaan vastata tulevaisuuden työvoimatarpeeseen.

Suomen ja pääkaupunkiseudun kanssa kilpailevat ulkomaiset metropolialueet ovat työperustaisen maahanmuuton viranomaispalveluiden järjestämisessä huomattavasti meitä kilpailukykyisempiä. Suomesta voidaan saada houkuttelevampi kohdemaa työperäiselle maahanmuutolle, kunhan tahtoa löytyy. Vaikka kaikki ratkaisut eivät ole omissa käsissämme, useaan asiaan voidaan vaikuttaa omilla päätöksillämme. Yksi Suomen omissa käsissä oleva vetovoimatekijä on maahantuloon liittyvän byrokratian helpottaminen maahanmuuttajille, rekrytoiville yrityksille ja tänne investointeja harkitseville ulkomaisille yrityksille.

Tällä hetkellä lupabyrokratia on työnantajille ja työnhakijoille vaikeaselkoinen ja palvelut on siroteltu hajalleen eri viranomaissiiloihin. Lisäksi EU-/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien ammattityöntekijöiden liikkuvuuden säätely niin sanotun kaksivaiheisen saatavuusharkintamenettelyn kautta turhauttaa työnantajia ja työllistää viranomaisia.

Huomionarvoista onkin, että myös Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii viranomaisten poikkihallinnollisen yhteistyönpuutteen ohella erityisesti oleskelulupajärjestelmää monimutkaiseksi ja puutteelliseksi. Toinen ratkaisu olisi Helsingin metropolialueelle perustettava työperustaisen maahanmuuton neuvonta- ja ohjauspiste, International House. Näin on tehty esimerkiksi Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja Oslossa, joissa lupa-asiat saadaan vireille ja päätökseen hyvin nopeasti.

Esimerkiksi Amsterdamissa maahantulon ja työllistymisen lupa-asioiden käsittely kestää yhdestä päivästä kahteen viikkoon, Kööpenhaminassa parhaissa tapauksissa asiat hoituvat tunnissa ja Oslossa prosessi muutamasta tunnista muutamaan päivään (Sanna Pielismaa, opinnäytetyö 2014).

Olennaista näissä palvelupisteissä on, että asiat saadaan nopeasti vireille ja eri viranomaisten vaatimien hakemusten täydentäminen ja sovittaminen onnistuu kerralla. Yhteisessä one-stop-shopissa myös viranomaisten keskinäinen yhteydenpito ja ymmärrys toistensa prosesseista lisääntyisivät, mikä mahdollistaa entistä parempien asiakaskokemusten tuottamisen.

International Housen käynnistäminen ei edellytä merkittäviä uusia investointeja, ainoastaan eri viranomaisten päätöksen tehdä yhteistyötä, etäyhteyksien järjestämistä omiin tietojärjestelmiin ja yhteisen toimitilan. International Housessa toimisivat Team Finland -hengessä työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, verottaja, Kela, maistraatit, Uudenmaan ELY-keskus, TE-toimisto, Maahanmuuttovirasto, poliisi, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut.

International House voisi tarjota merkittävän uuden markkinointiviestintäkanavan. Sen kautta työnantajat, kansainväliset työnhakijat ja ulkomaiset yritykset voisivat löytää julkisten palveluiden täydentäjäksi yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutarjontaa rekrytoinnista käytännön asettautumispalveluiden hoitamiseen ja monikulttuurisuuden kohtaamiseen yrityksissä. Metropolialueen ja koko valtakuntaa palveleva International Housen hyvä sijoituspaikka olisi esimerkiksi Helsingin kaupungin uusi Yrityslinna.

Teksti on julkaistu Kauppalehden Debatissa 1.12.2014. 

3 kommenttia artikkeliin ”Suomi houkuttelee heikosti ulkomaalaisia työntekijöitä

  1. Itse olen kyllä periaatteessa työperäisen maahanmuuton kannalla, mutta silti kysyisin, kuinka varma on että taloudellinen tilanne on ensi vuosikymmenenä paljon parempi kuin se nyt on? Onko varma että kaikille halukkaille riittää töitä, nyt jo maassa oleville ja tänne tuleville? Entä mikä vsikutus tulee olemaan robotisaatiolla, mikä sellainen on tulossa n. 20 vuoden päästä?

    1. Esitetty huoli on ymmärrettävä. Meneillään oleva teollisuuden ja muidenkin toimialojen rakennemuutos aiheuttaa sen, että tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on enemmän kuin avautuvia työpaikkoja. Valitettavasti rakennemuutos vaikuttaa myös siihen, että uudet ja avautuvat työpaikat edellyttävät hyvin monissa tehtävissä toisenlaista osaamista kuin mitä on tarjolla.

      Tulevana vuosikymmenenä avautuvien työpaikkojen määrä ylittää työmarkkinoille tulevien nuorten määrän, vaikka talouskasvu pysyisi hyvin maltillisena tai työpaikkojen määrät eivät kasvaisi; näin etenkin Etelä-Suomessa. Erityisen työvoimavaltaisia aloja tulevat ICT- jaa robotisaatiosta huolimatta olemaan sosiaali- ja terveysala sekä monet palvelualat. Näille aloille on huomattavasti tuottavuuden noston lisäksi haastetta löytää tekijöitä.

      Se on totta, että ICT- ja robotisaatio vaikuttaa kaikkiin toimialoihin ja työtehtäviin siten, että rutiinitehtävät vähentyvät ja jatkossa myös kognitiivista älyä vaativat työt. Samalla kuitenkin avautuu koko ajan uusia tehtäviä ja ammatteja kuten murrosvaiheessa tapahtuu. ICT on juuri tulossa vaiheeseen, jossa muutoksen nopeutta on vaikea käsittää.

      Suomi on edelleen maailmassa teknologiaosaamisessa huippua ja tätä pitää hyödyntää siten, että saamme osaamisen maailman markkinoille erityisesti pk-sektorin yritysten kautta. Suomi voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa panostamalla kilpailutekijöihin, joissa kansainvälistymistä ja teknologian tuotekehitystä voidaan edistää. Suomen tekeminen houkuttelevammaksi työperustaisen maahanmuuton kohdemaaksi vie paljon aikaan, mutta nyt päämäärätietoisesti siihen panostamalla on mahdollista vahvistaa Suomen osaamistasetta myös tuleville vuosikymmenille.

      Ystävällisin terveisin,
      Markku Lahtinen

    2. 10 -vuoden päästä automatisointi ja robotit ovat jo lisääntyneet nykyisestä, joten ei tule olemaan työvoimapulaa, kuin sesonkiluonteisesti alueellisesti. Halpatyövoimapulaa on etelän keskuksissa jo nyt, mutta EU.n alueelta sitä voidaan vastaanottaa muualtakin tekemään noita 1000-1500 €/kk töitä, joita suomalaiset eivät suostu tekemään. humanitäärisistä maahanmuuttajista voi optimisesti laskettuna, kenties hyödyntää tähän noin 10 %. lopuista tulee valtava kuluerä, joka pitää verot korkeina tulevaisuudessakin (ihmisen keskikustannus yhteiskunnalle on noin 5000 €/kk läpi elämän, joten yhteiskunta hyötyy ainoastaan siitä, että työttömyys alenee kokonaisuutena ja siitä, että muualta vastaanotetaan huippuosaajia, jotka antavat yli 5000 €/kk ansaitsevina ylijäämää yhteiskunnalle. Alle 3500 €/kk ansaitsevat muualta tulevat ovat taakka yhteiskunnalle!

Kommentointi on suljettu.