Mielikuva byrokratiasta haittaa 2,6 miljardin euron varojen hyödyntämistä

Suomi on EU:n nettomaksaja eli maksamme jäsenmaksuina enemmän kuin saamme EU:sta takaisin. Meidän olisi siksi syytä hyödyntää tarkoin Suomelle ohjattavat rakennerahastovarat, joiden tavoitteena on tasoittaa kehityseroja eri EU-maiden välillä. Yritysten asiointia tukien kanssa ja hankehallinnointia on nyt helpotettu olennaisesti. Tällä halutaan kannustaa myös yrityksiä käyttämään varoja elinkeinoelämää hyödyttäviin, vaikuttaviin hankkeisiin.

Income concept

Tänä vuonna alkaneella EU:n rakennerahastokaudella 2014–2020  hankevaroja on käytettävissä aikaisempaa vähemmän, mutta silti huikeat 2,6 miljardia, kun kansallinen osuus lasketaan mukaan. Summalla voi saada aikaan paljon hyvää erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, jonne suurin osa varoista ohjataan.

Ohjelma antaa mahdollisuuksia erityisesti pk-yritysten tuotekehitykseen, kansainvälistymiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Energiatehokkuuteen panostetaan aikaisempaa enemmän. Tavoitteena on, että pk-yritykset toisivat markkinoille uusia vähähiilisyyttä edistäviä tuotteita.

Neljä muutosta helpottaa yrityksen asiointia uudella ohjelmakaudella

Rakennerahastoihin liitetään kiinteästi mielikuva byrokratiasta, mikä vaikeuttaa rahan täysimääräistä hyödyntämistä.  Mielikuva ei ole virheellinen, koska virheiden välttämiseksi hankkeisiin liittyvää kotikutoista byrokratiaa on kasvatettu aivan liikaa kuluneina vuosina. Nyt yritysten tarpeisiin on kuitenkin havahduttu. Tukien hakua helpotetaan ja hallinnollista taakkaa vähennetään uudella ohjelmakaudella neljällä keinolla.

  1. Yritysten byrokratiaa vähennetään yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla ”könttäsummilla” eli sillä, että jokaista lippua ja lappua ei tarvitse näyttää pienemmissä hankkeissa.
  2. Ennakkomaksatuksella helpotetaan hankkeiden aloittamista. Kauppakamarit ovat pitkään toivoneet ennakkomaksatuksen käyttöä, koska käsittelyajat hankkeissa ovat olleet luvattoman pitkiä. Tuesta lähes kolmannes voidaan saada ennakkoon, jos se on perusteltua hankkeen toteutumisen kannalta. Pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeissa ennakkojen maksaminen aloitetaan ensi vuonna.
  3. Sähköisellä haulla lyhennetään käsittelyaikoja. Eura-järjestelmään on otettu hakemuksia vastaan 5. toukokuuta alkaen. Yritystukien osalta sähköinen, jatkuva haku avautui syyskuussa.
  4. Maksatusajalle on asetettu katto. Maksatus luvataan hoitaa 90 päivän kuluessa, yritystuissa tätäkin nopeammin. Vaikka maksatuksia on keskitetty neljään ely-keskukseen, voi yritys edelleen asioida ja saada neuvoja omalla alueellaan.

Byrokratian purun tavoitteena on saada rahat hyödynnettyä hallinnon sijasta elinkeinoelämää hyödyttäviin hankkeisiin. Yritysten kannattaa nyt hyödyntää tämä mahdollisuus.

Teksti on julkaistu Kauppalehden Debatissa 2.12.2014.

Kirjoittaja on ollut mukana elinkeinoelämän edustajana Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelussa. Suomen rakennerahasto-ohjelma ja vinkkejä hakemusten tekoon löytyy osoitteesta www.rakennerahastot.fi. Yritystukien (yrityksen kehittämisavustus ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus) sähköinen palvelujärjestelmä löytyy sivustolta www.ely-keskus.fi.