Naiskiintiöt eivät edistä tasa-arvoa

EU:ssa ja Suomen hallituksen piirissä pohditaan naiskiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin. Valtaosa hallitustyössä mukana olevista naisista ja miehistä ei kannata kiintiöitä, kuten ei myöskään heitä edustava Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry (DIF).

Menestyvä yritys tarvitsee yhtiön omistajien huolellisesti valitseman ja pätevimmäksi arvioiman ammattitaitoisen hallituksen, joka valitsee yhtiölle toimitusjohtajan ja huolehtii johdon kanssa strategisista ratkaisuista. Kilpailussa pärjääminen edellyttää taitavaa johtamista sekä syvällistä ja monipuolista osaamista hallituksilta ja johdolta. Hyvässä hallituksessa on naisia ja miehiä, kokemusta tulosvastuullisesta johtamisesta sekä monipuolista liikkeenjohdollista osaamista. Hallituksen valinta on osakkeenomistajien tärkein keino vaikuttaa yrityksen johtamiseen.

Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on EU:n huipputasoa, vaikka Suomessa ei ole käytössä kiintiöitä. Naisten osuus kaksinkertaistui viidessä vuodessa, kun listayhtiöiden hallinnointikoodiin otettiin vaatimus molemmista sukupuolista hallituksessa. Mieshallitus on nykyään pörssiyhtiöissä harvinaisuus.

Ongelmana sen sijaan on se, että harva nainen on edennyt liiketoimintajohtoon. Hallitustyössä keskeistä on, että hallituskokoonpanosta löytyy riittävästi liiketoiminta- ja toimialaosaamista sekä toimitusjohtajakokemusta. Valitettavasti naisilla on huomattavasti miehiä vähemmän tätä osaamista ja kokemusta.

Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvitykset osoittavat, että pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenten tausta poikkeaa jo nyt merkittävästi miesjäsenten taustasta. Miehillä on kaksi kertaa naisia useammin toimitusjohtajatausta, kun taas naisilla on yliedustus lakiasiain- ja talousjohtajataustaisissa hallituksen jäsenissä. Naisia on lähes olematon määrä pörssiyhtiöiden hallitusten keskeisessä rekrytointipoolissa, sillä pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 51–60-vuotiaista liiketoimintajohtajista vain 5 prosenttia on naisia. Siihen nähden on erinomainen saavutus, että suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista lähes 30 prosenttia on naisilla.

Hyvä uutinen on, että nuorempien ikäluokkien keskuudessa naisia on naisia viime aikoina alkanut nousta liiketoimintajohtoon. Tulevaisuus siis lupaa positiivista uudistumista ja nykyistä monipuolisempia hallituksia. Myös työnantajien on oltava nykyistä aktiivisemmin tukemassa naisten urapolkuja.

Tyttöjä on rohkaistava osallistumaan tasa-arvoisesti kaikkeen toimintaan päiväkodeista asti. Kouluissa tyttöjä tulisi kannustaa matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin ja myöhemmin teknillis-kaupallisiin opintoihin. Johtotehtävien on oltava nuorille naisille esillä uravalintavaihtoehtona.

Keskeinen haaste monille liikkeenjohtajan uraa tekeville on matkustamista ja pitkiä päiviä vaativan työn ja perheen arjen yhteensovittaminen. Naisten etenemisen kannalta olisi tärkeää purkaa perinteisiä roolimalleja perheissä ja kannustaa miehiä perhevapaiden pitoon. Kotitaloustöiden teettämisen alan yrityksillä soisi jo olevan yleisesti hyväksyttyä. Niiden todellista saatavuutta edistäisi kotitalousvähennyksen tason korotus.

Hallituskiintiöt vähentäisivät entisestään yritysten omistajien halukkuutta viedä yritys pörssiin ja hakea sitä kautta uutta riskipääomaa. Näin heikennettäisiin yritysten kasvun ja kehittämisen edellytyksiä.  Maan hallituksen tulisi luoda edellytyksiä yrityksille ja kansalaisille toimia Suomessa, eikä rakentaa haitallista sääntelyä. Pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöt olisivat väärä toimenpide tärkeässä asiassa.

Jorma Eloranta

vuorineuvos, DIF:n hallituksen puheenjohtaja

Leena Linnainmaa

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja

Teksti on julkaistu Kauppalehden debatissa 5.1.2014.